Näiden kivisten peltojen ääreltä alkoi Jorma Nokkalan tie menestyväksi yrittäjäksi. Samoissa maisemissa sijaitsee hänen ja Tuula-vaimon vapaa-ajan asunto. Kuva: Petteri Kivimäki
Jorma Nokkala ponnisti maatilan tallista menestyneeksi konetehtailijaksi ja lopulta edessä oli konkurssi – ”Nukuimme paskakasan vieressä teltassa pellolla”
Teollisuusneuvos Jorma Nokkala perusti vuonna 1967 maatilalleen yhden miehen metalliverstaan. Siitä sai alkunsa yksi suomalaisen maa- ja metsäkonevalmistuksen menestystarinoista.TilaajalleViitasaari
Nokkalan tilalle vuonna 1961 hankittu Porsche Super Diesel on kunnostettu ja ajokunnossa. Tällä traktorilla Jorma Nokkala testasi ensimmäisiä valmistamiaan maatalouskoneita. Kuva: Petteri KivimäkiJorma Nokkalan, 81, kotitila sijaitsee Viitasaaren Niinilahden kylässä kauniiden pelto- ja järvimaisemien keskellä. Tilan vanha tiilinavetta kätkee sisäänsä merkittävän siivun suomalaisen maatalouskonevalmistuksen historiaa.
Navetan pienessä traktoritallissa sai alkunsa pienyritys, josta kasvoi satoja henkilöitä työllistänyt Nokka-konserni.
Jorma Nokkala osti kotitilan Eemeli-isältään ja Siiri-äidiltään 21-vuotiaana. Maatilan töiden ohessa hän alkoi tehdä metallitöitä.
Aika oli otollinen, sillä 1960-luvun puolivälissä kotimainen maatalouskonetuotanto oli lähes olematonta ja kunnollisia koneita oli vaikea saada edes ulkomailta.
”Minulla oli kantava ajatus, että olisi kiva olla tehtailija. Mietimme isän kanssa tilan oheen muutakin toimintaa, kuten puusepän verstasta ja omenatarhaa”, Nokkala muistelee.
”Nukuimme teltassa paskakasan vieressä pellolla. Näytösten välissä pesimme Lantarengin puhtaaksi pellon ojassa ja veimme sen takaisin näytille messualueelle.”
Nokkala sai valtion pienteollisuuslainaa, jolla hän hankki hitsaus- ja metallintyöstölaitteet. Hitsauskurssin hän suoritti Olavi Eiron oppaasta, ja koneopin tietoja hän ammensi kirjekurssilta.
Hän alkoi suunnitella ja valmistaa traktoriin kiinnitettäviä työkoneita. Ensimmäisenä syntyi Lantarenki-lannanlevitin.
”Kun oli lehmiä ja sikoja, niin se tiesi ainaista lannanlevitystä. Mietin, miten talikon kanssa tehtävää raskasta työtä voisi helpottaa.”
Maatalousmetalli J. Nokkalan ensimmäinen kaupallinen tuote sai hyvän vastaanoton. Kun ensimmäiset ilmoitukset saatiin Maaseudun Tulevaisuuteen, lankapuhelin alkoi soida.
Ensimmäinen maatalousnäyttely on jäänyt Nokkalalle ikuisesti mieleen.
”Lähdin siskon miehen kanssa maatalousnäyttelyyn Virroille. Pakkasimme eväiksi makkaraa, voita ja ruisleipää. Olin tilannut paikalliselta isännältä pari kuormaa karjanlantaa työnäytöksiä varten. Nukuimme teltassa paskakasan vieressä pellolla. Näytösten välissä pesimme Lantarengin puhtaaksi pellon ojassa ja veimme sen takaisin näytille messualueelle”, Nokkala muistelee myhäillen.
Navetan pajassa syntyi pian muitakin maatilan pitoa helpottavia keksintöjä, kuten etulumilinko ja laidunlypsylaite.
Kysynnän myötä verstas laajeni ja karja sai väistyä. Vanha sikala muutettiin konttoriksi ja navetan lantalaan tehtiin maalaamo. Rohkea yrittäjä palkkasi muutamia työntekijöitä kylältä.
Lopulta yrityksen oli pakko laajentaa. Koska Viitasaarelta ei löytynyt teollisuustonttia, toiminta siirrettiin Muurameen vuonna 1970.
Muurame myi nuorelle yrittäjälle kahden hehtaarin tontin ja antoi lainatakauksen. Sillä rakennettiin 500 neliön kokoinen tehdashalli, jota sittemmin on laajennettu kymmenkunta kertaa.
”Ihmettelen vieläkin, miten hullua oli ottaa tuollainen riski. Olin vasta ostanut kotitilan, mennyt naimisiin ja saanut kaksi lasta. Sitten lähdetään teollisuusyrittäjäksi Muurameen.”
Jorma Nokkala
Vuonna 1942 Sortavalassa syntynyt teollisuusneuvos, yrittäjä sekä entinen yritysjohtaja ja maanviljelijä.
Opiskellut yhtä aikaa Tuula-vaimonsa kanssa muun muassa kauppateknikoksi Markkinointi-instituutissa.
Muuramen kunnanvaltuuston jäsen (kesk.).
Toiminut aktiivisesti lukuisissa luottamustehtävissä, kuten Keski-Suomen kauppakamarissa ja yrityskummeissa. Ideoinut ja edistänyt myös valtakunnallista, EU:n tasollakin palkittua Y4-yrittäjyysaatetta.
Sai ensimmäisen Vuoden liikemies -palkinnon vuonna 1980.
Asuu Muuramessa vaimonsa Tuula Nokkalan kanssa. Lisäksi perheeseen kuuluu kolme lasta ja kolme lastenlasta.
Muuramessa yritys kasvoi nopeasti ja muuttui Nokka-koneet oy:ksi.
Nokkalan mukaan alkuvuodet olivat erityisen inspiroivia, koska liikevaihto saattoi kaksinkertaistua uuden tuotteen myötä. Yksi menestystuotteista oli Nokkalan kehittelemä pyöriväteräinen lieriöniittokone.
”Tuotekehittelyä tehdessäni könysin kameran kanssa koneiden alla Euroopan maatalousnäyttelyissä nähdäkseni, miten he ovat ratkaisseet akseloinnin ja laakeroinnin. Suoria kopioita en tehnyt koskaan jo pelkästään moraalisista syistä.”
Kun konserniin kuuluvat yhtiöt hakeutuivat omasta aloitteestaan konkurssiin vuonna 1991, tuttu ekonomi lohdutti
1980-luvun alussa Nokka-koneet oli etenkin traktorimetsäkoneissa pari vuotta edellä muita valmistajia.
Vuonna 1985 ostetun Wärtsilän vanhan Pietarsaaren-tehtaan myötä Nokka-konserni työllisti vähän aikaa 500 henkeä. Samoihin aikoihin Nokkala näki alalla huonoja ennusmerkkejä. 1990-luvulle tultaessa maatalouskonemarkkinat romahtivat kolmannekseen ja valtaosa kotimaisista valmistajista meni nurin. Pietarsaaren-tehdas jouduttiin sulkemaan vuonna 1991.
”Minulla oli intohimo olla Suomen suurin maatalouskonevalmistaja. Luoja antoi sen tapahtua, että Jorma oppisi”, Nokkala toteaa hiljakseen.
Nokkala osaa olla kiitollinen myös vastoinkäymisistään. Kun konserniin kuuluvat yhtiöt hakeutuivat omasta aloitteestaan konkurssiin vuonna 1991, tuttu ekonomi lohdutti sanomalla, että ”sellainen on yksi liiketoimi, joka on joskus pakko tehdä”.
Yritys järjestäytyi uudestaan Nokka-tume oy:ksi, ja toiminta jatkui Muuramessa ja Turengissa. Myöhemmin osa yrityksistä on myyty toimivalle johdolle tai ajettu alas.
Nokka-yhtiöihin kuulunut Pematic oy siirtyi vuonna 2017 osakekaupalla Nokkalan pojan, Petteri Nokkalan, omistukseen. Yritys on Suomen suurimpia hydraulisylinterien valmistajia.
Nokkala muistelee, että hänen yrittäjäuransa alussa maatiloja oli Suomessa yli 350 000. Vain murto-osan verran tiloja viljelee saman peltoalan nykyään. ”Sen myötä tarvitaan isompia työkoneita, joita ei juurikaan enää Suomessa valmisteta.” Kuva: Petteri KivimäkiJorma Nokkala katselee kotitilansa pellolle. Nämä eivät ole hänen synnyinmaisemiaan. Hän syntyi Sortavalassa jatkosodan keskelle. Hän oli kaksivuotias perheen matkatessa evakkoon ikkunattomassa karjavaunussa.
Lehmät olivat alakerrassa ja ihmiset yläkerrassa. Pienen pojan pää mahtui ainoana ulos härkävaunun pienestä tuuletusikkunasta. Tarina kertoo, että Nokkala oli ainoa, joka ei sairastunut matkan jälkeen.
Nokkala oli nelivuotias, kun perhe muutti Viitasaarelle. Perhe osti valtiolta Niinilahdella sijaitsevan rappiotilan, jota alettiin kunnostaa ja viljellä.
Nokkalassa asuu yhä sama innostunut keksijäpoika, joka värkkäsi metallitöitä traktoritallissa.
Viimeisin hänen kehittelemänsä laite on kolmipyöräinen Mocola-pihatyökone, johon voi yhdistää muun muassa lumenaurauslaiteen ja ruohonleikkurin. Nokkala haaveilee yhä, että laitteelle löytyisi valmistaja.
Yrityksen ensimmäinen toimisto sijaitsee entisessä sikalassa. Näistä tiloista yritys muutti Muurameen vuonna 1970. Moni asia muistuttaa menneistä. Kuva: Petteri KivimäkiNokkalan mukaan kestävä talouskasvu edellyttää uusia, kilpailukykyisiä vientituotteita. Hän on laskenut, että hänen keksintöjensä työllistävä vaikutus on ollut noin 5 000 henkilötyövuotta.
Yrittäjämuistojen lisäksi tekstiä on kummunnut perheestä sekä hengellisyydestä, joka on kulkenut uskollisena matkakumppanina koko elämän ajan.
”Uutena elementtinä voitaisiin kehittää kotitalousvähennyksen tapainen keksintövähennys. Näin keksijä saisi alkuvaiheessa tukea keksintönsä jalostamiseen ja kaupallistamiseen. Nykyisin iso osa tuesta tahtoo mennä konsulttien ja julkisten organisaatioiden tarpeisiin. Pitäisi enemmän luottaa yrittäjän omaan näkemykseen”, Nokkala peräänkuuluttaa.
Tähän traktoritalliin Nokkala perusti ensimmäisen metallivertaansa. Siellä hän suunnitteli ja rakensi ensimmäisen Lantarengin. Seinillä on edelleen maaliroiskeita 60 vuoden takaa. Kuva: Petteri Kivimäki
Lantarenkejä myytiin lopulta noin 10 000 kappaletta. "Alussa paikalliset ihmettelivät, että mitä ihmettä se Jorma puuhaa, kun paskaa on pitkin pihamaata. Ajoin laitetta testatessani vähän väliä lantalasta lantaa pellolle", Nokkala muistelee. Kuva: Petteri KivimäkiTilan navetasta löytyy punainen Porsche-traktori, jolla Nokkala kurvasi Lantarengin ensimmäiset testiajot. Maaseutu on muuttunut melkoisesti noista ajoista.
”Aloittaessani maatiloja oli Suomessa yli 350 000. Nyt niitä on noin 55 000, mutta edelleen viljeltävänä on sama 2,5 miljoonan hehtaarin peltoala. Sen myötä nykyisin tarvitaan isompia työkoneita, joita ei juurikaan enää Suomessa valmisteta.”
Nokkala on viimeiset pari vuotta pöyhinyt arkistojaan ja kirjoittanut muistelmiaan. Yrittäjämuistojen lisäksi tekstiä on kummunnut perheestä sekä hengellisyydestä, joka on kulkenut uskollisena matkakumppanina koko elämän ajan.
Vanhojen muisteleminen on herättänyt kiitollisuutta.
”Sitä olen ihmetellyt, miten paljon nuorena sai aikaiseksi. Tämän navetan peltikatonkin tein pahimpaan ruuhkavuosiaikaan, eikä tuntunut missään”, Nokkala naurahtaa lopuksi.
Nokkalan viimeisin keksintö on sähkökäyttöinen Mocola-pihatyökone. Sillä hoituvat erilaiset askareet ja liikkuminen paikasta toiseen. Kuva: Petteri Kivimäki- Osaston luetuimmat
