Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa, että kunnanhallitusten puheenjohtajilla on vastuullinen tehtävä saada kuntaan hyvää henkeä. Kuva: Jarno Mela
Kuntaliiton pomolla on kiinnostava ennustus kuntaliitoksista – uusi vuosi tuo mukanaan moneen pitäjään uuden kuluerän
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on huomannut, että keskustelu on monessa kunnassa muuttunut rumaksi. Valtuuston kokoukset voivat olla riitelyä ja haukkumista, mikä ei houkuttele asettumaan ehdolle.Tilaajalle
Minna Karhunen haluaa jatkaa Kuntaliiton johdossa vielä toisen seitsenvuotiskauden. Kuva: Jarno MelaKuntatalossa Helsingin Kalliossa on jouluinen tunnelma. Kirkkaanpunaiseen mekkoon sonnustautuneen toimitusjohtaja Minna Karhusen iloinen nauru kuuluu lounaspöydästä kauas.
Hän ottaa vieraat vastaan huojentuneen oloisena. Vuosi on ollut kiireinen ja ajoittain raskas, mutta nyt hänen omat suunnitelmansa ovat selkeät.
”Olen ilmoittanut, että olen käytettävissä jatkoon.”
Karhusen seitsemän vuoden määräaikaisuudesta on enää vuosi jäljellä.
Karhunen on sanonut päättäville henkilöille, että jos he haluavat hänen hakevan uusia töitä muualta, hän toivoisi kuulevan siitä heti.
”Toivon, että se kerrotaan pian, koska vuosi on lyhyt aika.”
Karhunen on monen mielestä saanut näkyvyyttä Kuntaliitolle ja uusia yhteistyökuvioita eri suuntiin.
Karhunen kertoo, että yhteistyön tiivistämisestä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n kanssa on keskusteltu.
”Kuntaliiton ja MTK:n yhteisenä toiveena on löytää kunnille älykäs sopeutumisstrategia”, Karhunen kertoo.
Siihen kuuluu maaseutukuntien selviytymismahdollisuuksien kehittämistä eli esimerkiksi liikenne- ja laajakaistayhteyksien parantamista.
Kuntamäärä on pysynyt suurin piirtein samana Karhusen johtaja-aikana.
”Luulen, että lähivuosina tulee liitoksia. Kyllähän kuntien talous on taas kiristymässä”, hän sanoo.
Koronavuodet toivat kunnille helpotuksen, mutta erityisesti ensi vuosi on kuntien taloudelle raju.
Kiinteistöt aiheuttavat ison ongelman. Hyvinvointialueet luopuvat ehkä jopa puolesta sote-kiinteistöistä, jotka ovat nyt kuntien omistuksessa.
”Monet jäävät tyhjiksi. Osalla kunnista on mahdollisuus kaavoittaa uudelleen alueita, mutta kaikilla ei ole tarvetta.”
Ennen sote-uudistusta kunnat kuvittelivat pelastavansa isoilla remonteilla terveyskeskuksensa ja rakensivat jopa uusia.
”Kunnilta poistuu 200 miljoonaa euroa vuokratuloja tyhjiksi jäävien kiinteistöjen myötä. Tämä tuo uusia kriisikuntia.”
”Jos kunnat eivät onnistu työssään, tähän maahan ei saada osaavaa työvoimaa.”
Minna Karhunen
Kuntaliiton toimitusjohtaja vuodesta 2019 lähtien.
Syntynyt vuonna 1967 Riihimäellä.
Asuu Hyvinkäällä, mökkeilee Sallassa Lapissa.
Hallintotieteiden maisteri.
Toiminut aiemmin muun muassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja, Järvenpään kaupungin kehitysjohtajana ja Karkkilan kaupunginjohtajana.
Kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1991–1999.
Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi aikuista lasta.
Harrastaa metsästystä, partiota ja moottoripyöräilyä.
Sote- ja pelastuspalveluiden siirtyminen hyvinvointialueiden vastuulle ja valtion rahoitettavaksi mullisti kuntien toimintaa.
Sote-uudistuksen toteutuessa kuntamaailmaa huonosti tuntevat kyselivät Karhuselta, että mitä kuntiin enää jää, kun sote lähtee.
”Sehän oli ihan käsittämätön kysymys.”
Hän aloittaa pitkän listan kuntien tehtävistä varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella ja päättää yritysten toimintaedellytyksiin.
Karhunen muistuttaa, että myös ammatillinen koulutus ja ammattikorkeakoulut ovat pääosin kuntaomisteisia.
”Jos kunnat eivät onnistu työssään, tähän maahan ei saada osaavaa työvoimaa.”
Vuoden 2025 alussa te-palvelut siirtyvät kunnille.
Kuntien on Karhusen mielestä onnistuttava yhdistämään työnhakijoita ja työnantajia toisiinsa.
”On pystyttävä tunnistamaan mitä väylää pitkin koulutetaan osaavaa työvoimaa yrityksiin.”
Kotoutumispalvelutkin siirtyvät kunnille.
”Kunnista on kiinni sekin, miten saamme työperäiset maahanmuuttajat ja heidän perheensä kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan.”
”Keskusteluilmapiiri monessa kunnassa on aika rumaa.”
Kun Karhunen aloitti, Helsingin kaupunki pohti Kuntaliiton jättämistä. Pääkaupunki pysyi jäsenenä, ja sille tehtiin uusi asiakkuusohjelma.
Kuntien ja kaupunkien etujärjestöön kuulumista ei enää kyseenalaisteta samalla tavoin kuin kuusi vuotta sitten.
”Kun tulin tähän duuniin, asetin kaksi tavoitetta. Ensimmäinen on se, että yksikään kunta ei mieti, kannattaako Kuntaliittoon kuulua. Toinen tavoite oli se, että Kuntaliitto on houkutteleva työpaikka”, Karhunen muistelee.
Kuntaliiton asema on Karhusen mukaan nyt aika rauhallinen, vaikka kuntakenttä on koko ajan myllerryksessä.
”Meillä on hyvä asiakastyytyväisyys sekä pienissä kunnissa että isoissa kaupungeissakin. Myös asiantuntijoiden rekrytoinneissa olemme onnistuneet, vaikka meillä oli isot muutosneuvottelut pari vuotta sitten.”
Kuntaliitossa työskentelee nyt noin 140 henkilöä, josta vakituista väkeä on noin 115.
Monissa kunnissa on jatkuvasti suuria ristiriitoja eri valtuustoryhmien sekä poliitikkojen ja virkaväen kesken. Kunnanjohtajien vaihtoviikot ovat arkea.
”Keskusteluilmapiiri monessa kunnassa on aika rumaa. Olen miettinyt, että miksi kukaan lähtee edes ehdolle sellaisen kunnan valtuustoon, jonka kokoukset ovat pelkkää riitelyä, haukkumista ja solvaamista”, Karhunen päivittelee.
Hän pelkää, että riitojen kärjistyminen vaikuttaa siihen, että huhtikuun alue- ja kuntavaaleissa ei lähdetä ehdokkaiksi eikä edes äänestämään.
”On tosi vaikeaa saada kuntavaaliehdokkaita.”
Kuntaliitto nostaa teeman esille vaalien alla.
”Yritämme haastaa puolueet myös mukaan, koska puolueilla on tässä iso vastuu.”
Karhusen mielestä jokaisen päättäjän pitäisi katsoa peiliin ja miettiä mitä tuo yhteiseen päätöksentekoon.
”Tuoko oman egonsa ja tölvimisen vai haluaako rakentaa yhteistä henkeä? En usko, että kuntalaisetkaan haluavat riiteleviä päättäjiä.”
Kuntaliitto kannustaa voimakkaasti siihen, että kunnissa puututaan huonoon käytökseen.
”Puolueiden ja valtuustoryhmien pitäisi puuttua.”
Kuntaliitto aikoo ensi syksystä lähtien kouluttaa Suomen kaikkien kuntien kunnanhallitusten puheenjohtajat. Liitto tarjoaa jokaiselle kunnanhallituksen puheenjohtajalle maksuttoman kaksipäiväisen koulutuksen, jossa yksi tärkeä osa on tiimihengen rakentaminen.
”Olisi tosi hienoa, jos kunnanhallituksen puheenjohtaja pystyisi edesauttamaan sitä, että kunnanhallituksesta tulisi voittava joukkue.”
Karhunen kiiruhtaa selittämään juuri keksimäänsä termiä.
”Kunnanhallituksen puheenjohtajalla on hyvä olla työkaluja siihen, että kunnanhallituksessa olisi hyvä tsemppihenki ja kunta saisi voittoja.”
Tähän liittyy myös työnantajan rooli.
”Aina ei muisteta sitä, että kunnanjohtajan esihenkilö on kunnanhallitus. Työnantajalle kuuluu työhyvinvointi. Vaikeissakin olosuhteissa hyvällä joukkueella ja hyvällä hengellä voi tehdä isoja juttuja.”
Karhunen tähdentää, että kuntien menestymisen avaimet ovat hyvin paljon kuntien omissa käsissä.
”Jos riidellään, on hyvät edellytykset pilata paljon.”
- Osaston luetuimmat
