Eräässä poikkeustapauksessa leski voi joutua muuttamaan pois kuolleen aviopuolisonsa kodista, kertoo juristi
Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison taloon, mikäli pari on ollut naimisissa. Riitatilanne puolison lasten kanssa saattaa kuitenkin harvinaisissa tapauksissa johtaa asumisoikeuden menettämiseen.Tilaajalle
Leskellä on oikeus jäädä asumaan kuolleen puolison taloon, mikäli pari on ollut naimisissa. Avoliitossa tätä oikeutta ei ole ilman puolison tekemää testamenttia, jossa hän määrää asumisoikeuden puolisolleen kotiinsa. Kuva: Kari SalonenAvioliitossa olevan lesken taloudellinen asema on vahvempi kuin avoliitossa olevan. Leski saa jäädä asumaan kuolleen aviopuolisonsa taloon. Ilman aviolesken suostumusta kuolleen puolison lapset tai muut rintaperilliset eivät saa myydä kuolleen taloa, kertoo juristi Ellinor Sundqvist lakitoimisto Arvolexista.
”Tästä voi tulla joskus erimielisyyksiä, jos leski haluaa asua asunnossa ja puolison lapset haluavat myydä sen, mutta aviolesken oikeus asua asunnossa on hyvin vahva”, Sundqvist sanoo.
Mikäli erimielisyyksiä tulisi leskellä ja kuolleen puolison lapsilla talosta, eikä yhteiseen sopimukseen päästäisi, tapauksen voi viedä käräjäoikeuden määräämän pesänjakajan ratkaistavaksi, Sundqvist neuvoo.
Eräässä poikkeustapauksessa puolison lapset voivat saada myytyä talon, vaikka avioliitossa ollut leski asuisi yhä kodissa.
”Jos avioleskellä olisi olemassa oma asunto, niin poikkeustapauksessa voisi käydä niin, että lesken pitäisi muuttaa pois kodista omaan asuntoonsa”, Sundqvist kertoo.
Poikkeustapaus ei koske luonnollisesti itse omistamaa kotia vaan puolison kotia, jota leski ei mitenkään omista.
”Aviolesken oikeus asua asunnossa on hyvin vahva.”
Avioehdon tekemistä juristi suosittelee kaikille pareille mutta erityisesti niille, jotka ovat löytäneet uuden puolison vanhemmalla iällä. Silloin ei välttämättä halua, että omaisuus lasketaan yhteen puolison kuoltua vaan, että omaisuus pidetään täysin erillisenä. Kumpikin saa pitää siis omat rahansa ja omaisuutensa eron tai kuoleman kohdatessa.
”Jos ei ole avioehtoa, ei ole merkitystä kuka on omistanut ja mitä. Puolison kuoleman jälkeen kaikki lasketaan yhteen ja jaetaan usein tasan. Puolet omaisuudesta menee lapsille tai rintaperillisille, ja leski saa puolet yhteenlasketusta omaisuudesta, vaikka kaikki olisi ollut miehen nimissä”, hän sanoo.
Mikäli avio-oikeus on poissuljettu avioehdolla, mutta puolisot ovat omistaneet kaikki puoliksi ja heillä on ollut erilliset tilit, lesken asema on paljon parempi. Tällöin leski pitää oman omaisuutensa ja saa jäädä asumaan yhteiseen asuntoon.
Avioliiton ositus eli puolisoiden aviovarallisuudeksi luokiteltavan omaisuuden jako pitää tehdä joko avioeron kohdatessa tai toisen puolison kuollessa.
”Jos parilla ei ole avioehtoa, avioleski saa osituksessa puolet puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta.”
Kuolemanjälkeisessä osituksessa varakkaamman puolison ei ole kuitenkaan pakko maksaa tasinkoa puolison lapsille. Myöskään köyhemmän lesken ei tarvitse välttämättä ottaa vastaan tasinkoa puolison kuolinpesästä.
Arvolex lakitoimiston juristi Ellinor Sundqvistin mukaan omien lasten perintöveroa pystyy pienentämään etukäteen testamentilla. Tämä onnistuu niin, että määrää puolisolleen elinikäisen hallintaoikeuden esimerkiksi asuntoon, mökkiin tai metsään. Perintöveron määrän pienennys riippuu esimerkiksi siitä, paljonko omaisuutta on.
”Jos jättää leskelle esimerkiksi hallintaoikeuden metsään tai asuntoon, niin lapsilla ei ole täyttä oikeutta määrätä niistä vaan lesken pitää olla aina hyväksymässä omaisuutta koskevia asioita. Jos leskellä on hallintaoikeus vaikka mökkiin, niin hänellä on oikeus oleskella siellä, vaikka lapset omistavat sen”, Sundqvist kertoo.
Sundqvistin mukaan helpompi tapa pienentää lasten perintöveroa on määrätä testamentissa, että osa omaisuudesta menee suoraan lapsenlapsille. Silloin jokaisen osuus on vähän niukempi, joten perintöverokin on tällöin pienempi.
- Osaston luetuimmat
