Tutkimus: Nuorista kaupunkilaisista joka viides haaveilee maallemuutosta
Maaseutubarometrin mukaan suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti. 85 prosenttia katsoo, että jokaisella pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa
Maaseutubarometrin mukaan maaseutu latautuu myönteisillä mielikuvilla, kuten luonto, aitous ja vapaus. Maaseutuun liitetään myös avoimuus ja kulttuuritekijät, ja se nähdään aiempaa modernimpana. Kuva: Sanne KatainenMaaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista, selviää Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen ensimmäisistä tuloksista. Asiasta tiedotti maa- ja metsätalousministeriö.
Tutkimuksen mukaan maaseutu on läsnä yhä useamman kansalaisen arjessa.
”Maaseutu nähdään hyvän elämän paikkana, myös nuorten kaupunkilaisten silmin. Heistä joka viides toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun ja 37 prosenttia näkee, että omistavat kymmenen vuoden kuluttua vapaa-ajan asunnon maaseudulla”, kertoo tutkija Jarkko Pyysiäinen Luonnonvarakeskuksesta.
Tulokset kertovat myös suomalaisten mieltävän itsensä monipaikkaisiksi.
Suomen kaupungistumisaste on 72 prosenttia, mutta kaupunkilaiseksi itsensä kokee vain alle puolet suomalaisista. Yli kolmannes kokee olevansa sekä kaupunkilainen että maalainen. Maalaisiksi itsensä kokee viidesosa. Lisäksi maalaisidentiteetti koetaan tärkeämpänä ja vahvempana kuin kaupunkilaisidentiteetti koetaan.
Monipaikkainen liike on kahdensuuntainen, mutta kaupungista maaseudulle liikkuu suurempia henkilömääriä.
”Monipaikkaisuus näkyy selkeästi ihmisten arjessa ja aikeissa, myös nuorten tulevaisuudennäkymissä”, huomauttaa tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta.
Lähes joka neljännes ison kaupungin keskustassa tai laidoilla asuvista haluaisi asua ydinmaaseudulla tai harvaan asutulla maaseudulla, tutkimuksesta selviää.
Muuttoaikeissa kaupunkimaisempaan ympäristöön on viisitoista prosenttia suomalaisista, ja saman verran miettii muuttoa maaseutumaisempaan ympäristöön.
”Tärkeä havainto on, että suomalaiset haluavat alueita kohdeltavan yhdenvertaisesti. 63 prosenttia ei pidä sopivana rajoittaa julkisia palveluja syrjäisillä seuduilla. Vain 17 prosenttia on edes osittain sitä mieltä, että haja-asutusalueille rakentamista pitäisi rajoittaa ja 85 prosenttia katsoo, että pitäisi olla oikeus asua siellä, missä haluaa”, korostaa Vihinen.
Tutkimuksessa selvisi, että maaseutuun välinpitämättömästi suhtautuvien osuus on lisääntynyt. Vajaa viidennes suomalaisista on sitä mieltä, ettei maaseudulla ole mitään merkitystä heidän elämäänsä. Kuitenkin yhä useampi suomalainen näkee maaseudun voimavarana.
Maaseutu latautuu barometrin mukaan myönteisillä mielikuvilla, kuten luonto, aitous ja vapaus. Maaseutuun liitetään myös avoimuus ja kulttuuritekijät, ja se nähdään aiempaa modernimpana.
Noin puolet liittää ympäristöystävällisen elämäntavan maaseutuun, kaupunkiin vain noin kymmenen prosenttia.
”Maaseutuun ja kaupunkiin liitetyt mielikuvat ovat pitkälti toistensa peilikuvia. Hyvä elämä liitetään maaseutuun siinä, missä stressi kaupunkiin”, toteaa Pyysiäinen.
Maaseutubarometri 2020 -tutkimuksen on tilannut Maaseutupolitiikan neuvosto maa- ja metsätalousministeriöstä ja sen on tuottanut Luonnonvarakeskus. Vastausten keruun on toteuttanut Taloustutkimus Oy.
Lue myös:
Lähes miljoona suomalaista miettii vakavasti maallemuuttoa – yrittäjistäkin lähes kolmasosa
- Osaston luetuimmat
