• Suuresta herännäisjohtajasta Ukko-Paavosta ilmestyy uusi romaani

    Pirjo Kotamäki avaa kirjassaan körttiläisyyden tienraivaajan Paavo Ruotsalaisen elämänvaiheita.
    Talonpoikaisperheestä lähtöisin oleva Paavo Ruotsalainen ( 1777–1852) kohosi yhdeksi Suomen suurimmista hengenmiehistä. Pirjo Kotamäki on tehnyt ”Ukko-Paavosta” säeromaanin.
    Talonpoikaisperheestä lähtöisin oleva Paavo Ruotsalainen ( 1777–1852) kohosi yhdeksi Suomen suurimmista hengenmiehistä. Pirjo Kotamäki on tehnyt ”Ukko-Paavosta” säeromaanin. Kuva: Pirjo Kotamäki, Herättäjä-Yhdistys, koonnut: Aatu Jaakkola
    Lukemisto|Historia ja perinne
    24.5.202422:00
    Juho Mäkelä

    Kuka oli Paavo Ruotsalainen, jonka muisto elää yhä niin Aholansaaressa kuin kirkkohistoriassa?

    Pirjo Kotamäki avaa uudessa säeromaanissaan Petäjäistä leipää, taivaallista hunajaa Paavo Ruotsalaisen elämänvaiheita ja ajatuksia.

    ”Askel askeleelta lukija kulkee yhä syvemmälle sieluntuskista kärsivän nuorukaisen ja sittemmin arvostetun sielunhoitajan elämään”, Herättäjä-yhdistyksen tiedotteessa kerrotaan.

    Paavo Ruotsalaisen lisäksi ääneen pääsevät hänen ystävänsä, vastustajansa ja perheenjäsenensä. Samalla avautuu aikakauden yleisten olojen vaikutus Paavon vaiheisiin. Lukija seuraa ”piikkisen miehen” tarinaa kuin jännityskertomusta aina viimeiselle veräjälle asti.

    Talonpoikaisperheestä lähtöisin oleva Paavo Ruotsalainen ( 1777–1852) kohosi yhdeksi Suomen suurimmista hengenmiehistä. Ukko-Paavosta tuli herännäisyyden (körttiläisyys) tienraivaaja.

    Kirjan julkistamistilaisuus pidetään Nilsiän Aholansaaressa saaren ystäväpäivillä 25.toukokuuta. Tilaisuus myös striimataan Herättäjä-yhdistyksen Facebook-sivulle www.facebook.com/herattaja.

    Pirjo Kotamäki (s. 1965) on helsinkiläinen runoilija. Hänet on juuri palkittu Runouden rajoilla -tapahtuman rakkausrunokilpailun yleisessä sarjassa. Petäjäistä leipää, taivaallista hunajaa on Kotamäen kymmenes julkaistu teoksensa.

    Lisää aiheesta
    • Jaakko Ryhäsestä tuntuu turhalta kouluttaa suomalaisia laulajia, kun Kansallisoopperassa ei ole enää solistikuntaa. "Kun talon nimi on Suomen Kansallisooppera, kyllä valtaosan esiintyjistä pitäisi olla suomalaisia. Maailmankuulu basso on kuvattu Vantaalla vuonna 2016.

      Parhaat laulajat tulevat Pohjois-Suomen lestadiolaisalueilta, sanoo Jaakko Ryhänen – Tuoreen lehmänmaidon ja navetan tuoksu leijui salissa, kun mestaribasso kiersi kirkonkyliä

    • Piispa Jukka Keskitalo omistaa 25 hehtaaria metsää Torniossa. Sitä hän hoitaa viljelyn ja varjelun periaattein. Keskitalo kuvattiin huhtikuun lopussa Oulun Lintulammella.

      Ihmissuhteet | Perintömetsä oli piispa Jukka Keskitalolle liian rakas myytäväksi, työurallaan maitotilan poika on tullut ”koko ajan kotiin päin”

      Tilaajalle

    • Herättäjä-yhdistysjuhlii sataa vuottaan

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää