
Rajalan kotieläinpihalla Somerolla asustaa kaksi nuorta kalkkunaa, Mortti ja Vertti. Lintujen lapsuuden päivät olivat hieman normaalista poikkeavat – ne vietettiin tuvassa isäntäväen seurassa.
Niko Rajala osti alkuvuodesta kaksi isoa kalkkunan munaa, jotka haudottiin valmiiksi hautomokoneessa.
Kun ne kuoriutuivat, sieltä paljastui kalkkunapojat. Toinen oli väriltään musta ja toinen valkoinen. Linnut otettiin taloon perheen seuraksi.
”Meille ei oikein ollut sellaista sopivaa lämmintä tilaa ulkorakennuksissa, joten otimme kalkkunat sisälle”, Niko Rajala kertoo.
Linnut saivat nimekseen Mortti ja Vertti.
”Nimet tulevat siitä, että Mortti on m niin kuin musta, ja Vertti v niin kuin valkoinen.”
Kalkkunapoikia pidettiin omassa häkissään, mutta isäntäväen ollessa paikalla, ne saivat liikkua vapaasti olohuoneessa.
Mortti ja Vertti tykästyivät erityisesti sohvalla löhöilyyn ja television katsomiseen. Linnut kiintyivät Rajalan perheeseen ja tulivat mielellään syliin istumaan.
”Olivat niin kuin papukaijoja”, Rajala naurahtaa.
Elukoiden hoitaminen ei vaatinut erityisiä toimenpiteitä.
”Lintu on niin alkukantainen, ettei sen hoitamisessa ole mitään kummoista. Kun se jaloilleen nousee, niin ei se tarvitse muuta kuin ruokaa, vettä ja lämpöä. Ei ole siis mitään rakettitiedettä.”
Mortti ja Vertti osasivat käyttäytyä, ja suuremmilta sotkuilta vältyttiin. Kuten meillä kaikilla eläväisillä, toimii suoli myös kalkkunoillakin.
”Vähän ne kakkaa samoin kuin papukaijat, mutta ei ne sen enempää paikkoja sotkeneet.”
Vajaan puolen vuoden jälkeen kalkkunapojat saivat lähteä raittiiseen ulkoilmaan.
”Kun linnuista tulee isompia, niistä alkaa lähtemään aika lailla hilsettä ja ne on pakko laittaa ulos”, Rajala selittää.
Kun nuoret kalkkunapojat päästettiin muiden kalkkunoiden sekaan aitaukseen, ongelmia ilmeni. Lintujen maailmassa on aina nokkimisjärjestys, josta otetaan selvää kahinoimalla.
”Nuoremmat kalkkunat pitävät jöötä. Meidän sohvakalkkunat jouduttiin laittamaan erilleen, kun niille tuli keskenään tappelua. Vanhemmat kalkkunat taas väistävät nuorempia”
Mortti laitettiin kanojen aitaukseen, sillä näiden kanssa kalkkuna tulee hyvin toimeen.
Mortista kasvoi ihmisistä kiinnostunut ja sosiaalinen kaveri. Se tulee Rajalan syliin mielellään ja ottaa vastaa vierailijoiden silityksiä tyytyväisenä.Kalkkuna on eräänlainen stara Rajalan kotieläinpihalla.
”Mortti on kauhean utelias. Kun se pääsee ulos, niin se on aina siellä, missä ihmisen ääntä kuuluu ja seuraa ihmisiä.”
Aikuisen kalkkunan ulkonäkö on hurja, ja moni pelkää ensisilmäykseltä lintua. Mortin tapauksessa tämä on kuitenkin turhaa.
”Hirveän lempeä kaveri se on. Ulkonäkö pettää. Kun ihmiset katsovat aikansa kalkkunaa nokat vastakkain, niin moni on todennut, että tämähän onkin aika kaunis otus”, Rajala kertoo.