Ruusulilja on tyypillisen länsisuomenkarjan tapaan yksivärisen ruskea. Rotu on jo satoja vuosia vanha, ja kantakirja on perustettu 1906.
Vielä ehdit tavata tämän missin! Omanarvontuntoinen neito syö aina ensimmäisten joukossa
Farmarin lypsykarjakehälle astelee luonteikas johtajasielu, jolla on kisamenestystä suvussaan. Jalostuksesta hyötynyt länsisuomenkarja ei ainoastaan kilpaile, vaan peittoaa valtarodut myös terveydessä ja maidon pitoisuuksissa.
Ruusulilja tuntee paikkansa laitumen arvojärjestyksessä.Lauantain aamupäivänä käydään Seinäjoella odotettu kisa, jossa tarkkaillaan osallistujien rakennetta, mitataan selkälinjan suoruutta ja tutkitaan utareita.
Karjakilpailun kehälle tuomareiden arvioitavaksi käy taluttajiensa rinnalla kisaamaan huolella ehostautunut suomenkarja, joukossaan 5-vuotias Ruusulilja.
Oman väen ennakkosuosikilla on missiyttä verenperintönä: kilpailijan emä on nimittäin voittanut champion-tittelit kahdesti. Nuoremmalle Ruusuliljallekin palkintoja on jo kertynyt viime Okrasta sekä edeltävästä Farmari-näyttelystä.
”Luonnetta Ruusuliljalta löytyy enemmän kuin monelta valtarodun lypsäjältä”, kuvailee näyttelykonkariaan Ylösjoen tilan päällikkö, nurmijärveläinen Siiri Lumme.
Häijyksi tai lainkaan hankalaksi Lumme ei Ruusuliljaa missään nimessä kuvaa, mutta määrätietoisuus näkyy laitumellakin kauas. Omanarvontuntoinen neito ei alistu vanhemmille tovereille arvojärjestyksessä, vaan ruokinnallakin syö ensimmäisten joukossa.
”Paalille ensin ehtinyt isompikin laidunkumppani saattaa joutua väistämään.”
Luonteenlujuudesta huolimatta Ruusulilja on kelpo näyttelykumppani. Matkustus tai kehällä käsittely eivät tuota vaikeuksia ja karvan ”klippauskin” onnistuu, kunhan trimmaajalla on herkkuja tarjolla. Suuret persoonat eivät aina ole helpoimmasta päästä.
Kilpailijan ehostus sisältää ainakin kylpemistä, trimmausta ja käynnin harjoittelua. Näyttelykelpoinen karva ja suora selkälinja ovat missin menestyksen takeita.
”Etua on suomenkarjan hyvästä terveydestä sekä maidon korkeammasta rasva- ja valkuaispitoisuudesta.”
Ruusulilja on länsisuomenkarjaa, jota Ylösjoen tilalla on runsaasti muiden lypsyrotujen seassa. Lumpeen mukaan suomenkarjaa on kasvatettu säilyttämisenkin kannalta, mutta lisääntynyt jalostustyö on tuottanut myös rahanarvoisia tuloksia.
”Jalostus on nostanut keskituoton parhaimmilla yksilöillä jopa valtarotujen tasolle. Etua on myös suomenkarjan hyvästä terveydestä sekä maidon korkeasta rasva- ja valkuaispitoisuudesta”, Lumme kertoo.
Ylösjoen tilan ayrshire-rotuisen lypsykarjan keskirasva on noin 4,5 prosenttia. Suomenkarjan maidossa rasvaa voi olla jopa viisi prosenttia, eivätkä maitomäärät kovin paljoa muista jää. Ruusuliljankin vuosituotos oli toisella poikimisella 8 000 kiloa, mikä on rodun keskiarvoa parempi.
Ylösjoen tilalta Seinäjoelle lähtee suomenkarjaa yhteensä yhdeksän päätä, jotka kaikki kilpailevat vuorollaan.
Parhaat edellytykset ja eniten näyttelykokemusta on Ruusuliljalla, viime vuoden Okrassa säväyttäneellä suomenkarjan championilla.
Kotinavetassakin on huomattu, että lehmän rakenne on emän lailla kohdillaan. Omia jälkeläisiä ei Farmariin lähde mukaan, mutta varteenotettavin kilpailija löytyy lähipiiristä.
”Nuori ensikertalainen hieho, Ruusuliljan sisko, voi Farmarissa vielä yllättää.”
- Osaston luetuimmat
