Avioon astelee entistä harvempi – tämä vuosituhat on kuitenkin tarjoillut helposti muistettavia hääpäiviä

Hääpäivä on hyödyllistä muistaa, ja muistamista helpottaa, jos päivämäärässä ei ole hirveästi erilaisia numeroita. Esimerkiksi 2.3.2023 on helpompi muistaa kuin 27.10.2023.

Helposti muistettavien hääpäivien suosio on havaittu myös Digi- ja väestötietovirastossa (DVV).

”Numeropäivät ovat kasvattaneet suosiotaan erityisesti tämän vuosituhannen puolella”, kertoo notaari- ja oikeudellisten vahvistuspalvelujen johtaja Ari Torkkel DVV:stä.

Viime vuosikymmeninä almanakka on tarjoillut myös palindromipäivämääriä. Viimeisin niistä sattui viime vuoteen, sillä päivämäärä 22.02.2022 pysyy muuttumattomana, lukeepa sen etu- tai takaperin.

Torkkel kertoo, että viime vuonna kyseinen helmikuun tiistai keräsi maistraatteihin lähes 400 vihkiparia eli saman verran kuin yleensä vihitään kiireisenä heinä–elokuun perjantaina.

Seuraavaa palindromia saadaankin odottaa vielä seitsemän vuotta, sillä vasta päivämäärän 03.03.2030 voi lukea palindromina. Vielä ensi vuosisadallakin palindromipäiviä sattuu joka vuosikymmenelle, mutta 2200-luvulta alkaa 800 vuoden tauko palindromipäivissä.

Juhannushäiden perinne on hiipunut. Suosituimmat kuukaudet häille ovat heinä- ja elokuu. Kuva: Jaana Kankaanpää

Suomessa avioon asteleva voi valita kirkollisen vihkimisen tai siviilivihkimisen.

Kirkollisia vihkimisiä suorittavat evankelis-luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat, joilla on siihen oikeus. Siviilivihkiminen on mahdollista maistraatissa tai käräjäoikeudessa, ja siviilivihkimisen voivat valita myös samaa sukupuolta olevat avioparit.

Sekä maistraateissa että evankelis-luterilaisella kirkolla ylivoimaisesti suosituimmat ajankohdat avioon asteluun sijoittuvat keski- ja loppukesään. Sen sijaan juhannuksena menee naimisiin enää erittäin harva.

”Heinä- ja elokuu ovat olleet ainakin 10 viime vuotta suosituimmat hääkuukaudet. Joskus takavuosina kesäkuu on varmasti ollut suositumpi, kun on vietetty juhannushäitä, mutta tämä perinne näyttää hiipuneen”, kertoo Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön tutkija Veli-Matti Salminen.

Tilastokeskuksen tuoreimmat avioliittotilastot koskevat vuotta 2021, jolloin suosituin yksittäinen avioitumispäivä oli 21. elokuuta. Tuolloin ”tahdon” sanoi 554 paria.

Maistraateissa vähiten suosittu vihkikuukausi on tammikuu, kertoo Torkkel. Salminen puolestaan kertoo, että kirkoissa vihitään aviopareja vähiten marraskuussa.

Torkkel kertoo, että valtaosa maistraatissa vihittävistä pariskunnista valitsee hääpäiväkseen perjantain, jos sellainen on vihkipäiväksi tarjolla. Eri maistraateissa vihkiaikoja tarjotaan eri viikonpäivinä.

Kirkossa taas vihkipäiväksi valitaan mieluiten lauantai.

Vihkimisten määrä on ylipäätään vähentynyt tällä vuosituhannella, Torkkel toteaa.

”Toisaalta entistä harvempi kuuluu kirkkoon, joten siviilivihkimisten määrä kaikista vihkimisistä on kasvanut.”

Tilastokeskuksen mukaan kirkollisten vihkimisten osuus kaikista solmituista avioliitoista pieneni alle 50 prosenttiin vuonna 2012, ja vuonna 2021 kaikista eri sukupuolten olevien vihkimisistä kirkollisia oli 42 prosenttia.

Myös pandemia on näkynyt solmittujen avioliittojen määrässä. Vuonna 2021 solmittiin alle 20 000 avioliittoa, mikä oli pienin määrä sataan vuoteen.

Toisaalta jatkossa kirkollisten vihkimisten osuus kaikista vihkimisistä saattaa mahdollisesti kasvaa, sillä maaliskuun loppupuolella Kirkkohallituksen täysistunto esitti kirkolliskokoukselle kirkkojärjestyksen avioliittoon vihkimistä koskevan säännöksen muuttamista.

Esityksen mukaan kirkollinen avioliittoon vihkiminen olisi mahdollista, jos edes toinen vihittävistä on rippikoulun käynyt kirkon jäsen.