Viidakkohuoneen poreallas on huputettu juuttimatolla, joka toimii kissojen temmellys- ja raapima-alustana. Takana olevasta putkesta ne kulkevat sisään ja ulos. Kuva: Stiina Hovi
Tuta ja Sami rakensivat kissoilleen kekseliään ulkoilutarhan – katso video
Tuta Pollari ja Sami Helläkoski keksivät oivan tavan parantaa kissojensa elämänlaatua. Nyt vilkkaat bengalit voivat ulkoilla turvallisesti koko pihassa.TilaajalleLieto
Tuta Pollari ja Sami Helläkoski haluavat tarjota lemmikeilleen mielekkään ja aktiivisen elämän. Molemmat terassit on sisustettu sekä ihmisten että kissojen maun mukaan. Kuva: Stiina HoviKaksi minipantteria juoksee hurjaa vauhtia ympäri lietolaisen omakotitalon pihaa. Ne ovat Tuta Pollarin ja Sami Helläkosken bengalikissat Mao ja Röppä, joiden ulkoilumahdollisuudet ovat kissan perspektiivistä oikeaa luksusta. Niille on nimittäin rakennettu koko pihan kiertävä kissatarha, jossa ne voivat ulkoilla turvallisesti.
”Bengali on aktiivinen rotu, jolla on paljon energiaa. Ne stressaantuvat, jos niillä ei ole tarpeeksi tekemistä”, kertoo Pollari.
Ulkotarhan lisäksi Maon ja Röpän arkea virkistävät juoksupyörä, aktivointilelut ja temppuharjoitukset. Sisätiloissakin on paljon kiipeilymahdollisuuksia. Myös valjaissa käydään ulkona.
”Kissoilla on ikävä kyllä edelleen helpon ja halvan lemmikin maine. Niiden kanssa tapa on perinteisesti ollut se, että kissa vain pistetään ovesta vapaana ulos”, Pollari sanoo.
”On kummallista, että vain kissa on siinä asemassa yhä, eivät täällä koirat ja hevosetkaan ulkoile itsekseen.”
Pollari ymmärtää kyllä, että esimerkiksi maatiloilla moni kissa on töissä jyrsijäpoliisina, ja siksi ulkoilee vapaasti.
”Mutta aika harvalla kissanomistajalla on maatila nykyään.”
Pariskunta verkotti ensin terassinsa kissojen ulkoilua varten, mutta he huomasivat, että kissat käyttivät sitä lähinnä nukkumiseen.
Seuraavana kesänä he rakensivat terassin jatkoksi viidakkohuoneen, johon tuli ihmisille ulkoporeallas.
”Allas on ruma, joten teimme sille suojahupun juuttimatosta. Kissat alkoivat heti käyttää mattoa leikki- ja raapima-alustana, se siis toimi”, Pollari nauraa.
Kesien mittaan projekti laajeni. Nyt pihalla on kaksi erillistä kissatarhaa, joiden välillä on koko pihan kiertävä kompostiverkosta tehty kulkuputki. Putkeen kissat pääsevät suoraan terassilta.
”Kissat rakastavat juosta ja vaania putkessa”, Pollari hymyilee. ”Jos nyt tekisimme jotain toisin, laittaisimme pihalle pelkkää putkea. Siellä kissat viihtyvät ja oikeasti liikkuvat.”
Tukeva kompostiverkko ei romahda lumen painosta. Se myös maastoutuu täydellisesti kesän edetessä, kun kasvit peittävät sen. Kissoilla riittää ihmeteltävää, kun luonnoneläimet ovat lähietäisyydellä.
”Kissat metsästävät tarhoihin tunkevia pikkueläimiä. Sisälle on tuotu useampi saalis, kerran jopa puolikas rotta.”
Ulkotarhat on sisustettu luonnonpuilla ja lepäilytasoilla. Tarhojen pohjaan on upotettu verkko varmuuden vuoksi, vaikka kissat eivät ole kovia kaivamaan. ”Tarhoja rakentaessa kannattaa muistaa, että kissa mahtuu yhtä pienestä aukosta kuin sen pää on”, Pollari muistuttaa. Kuva: Stiina HoviTarhojen rakentamiseen hyödynnettiin mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia.
”Raavin päivän päätäni ja kaivelin romuja, joista saisi tehtyä asioita ilman, että tarvitsisi ostaa mitään”, Sami Helläkoski naurahtaa.
Verkkona terasseilla ja tarhoissa käytettiin minkkiverkkoa, sillä se pysyy suorana toisin kuin kanaverkko.
Toinen ulkotarha on rakennettu vanhoista metallisista verkkohyllyistä, jotka Helläkoski bongasi roskalavalta. Toisen hän nikkaroi kakkosnelosista. Molemmat maalattiin mustiksi verkkoja myöten. Ne istuvat hyvin maisemaan.
”Raavin päivän päätäni ja kaivelin romuja, joista saisi tehtyä asioita ilman, että tarvitsisi ostaa mitään.” Sami Helläkoski
Tarhat on sisustettu kiipeilytasoilla ja puunrungoilla.
”Kerran osuin paikalla, kun metsuri karsi puustoa. Kysyin, saanko muutaman rungonpätkän”, hän kertoo. ”Aina pitää kulkea silmät auki.”
Kulkuputket on tehty valmiista kompostiverkoista, joita myydään neljän kappaleen paketteina.
”Ostin aina yhden silloin tällöin, ja pikkuhiljaa putki piteni”, Tuta Pollari muistelee. ”Paketti maksaa 10–20 euroa, joten investointi ei ole valtava, kun sen tekee osissa.”
Putki on kolmion mallinen: sivuilla kaksi kompostiverkkoa ja pohjalla vihreää, muovitettua aitaverkkoa. Se on joustavaa ja edullista. Verkot on liitetty toisiinsa rautalangalla, sillä nippusiteet haurastuvat ulkona. Putki on myös siirrettävissä.
Tarhat yhdistävä putki on tehty kompostikehikoista. Pohjalla on tavallista vihreää aitaverkkoa. Kuva: Stiina Hovi
Ruskea Mao ulkoilee vielä pikkupakkasillakin, mutta musta Röppä viihtyy silloin paremmin sisällä. Tarhassa ulkoilevien kissojen madotus hoidetaan kuten ulkokissojenkin, sillä ne saalistavat tarhoihin tunkeutuvia jyrsijöitä. Kuva: Stiina HoviPelkkä ulkotarha ei kuitenkaan riitä kissojen turvallisuuden varmistamiseksi. Tontti on jouduttu verkottamaan korkealla aidalla vapaana kulkevien naapuruston kissojen vuoksi.
”Ne kävivät uhoamassa meidän kissoille tarhojen ulkopuolella. Vieraan kissan haju sai omamme käymään toistensa kimppuun”, Pollari kertoo. ”Stressitilassa kissa toimii täysin vaistonvaraisesti.”
”Jouduimme lopulta luopumaan yhdestä kissastamme, koska irtokissa aiheutti niin suuren eripuran omien kissojen kesken, ettei sitä saanut enää millään keinolla korjattua”, Pollari suree.
Hän toivoo, että vapaana ulkoilevien kissojen omistajat ajattelisivat asiaa siltäkin kantilta.
”Stressitilassa kissa toimii täysin vaistonvaraisesti.” Tuta Pollari
Pariskunta muistuttaa, että omistajalla on aina vastuu lemmikistään.
”Täällä liikkuu autojen lisäksi myös kettuja ja ilveksiä. Kissat myös verottavat monien pikkulintujen kantoja.”
Mao ja Röppä pääsevät kesällä ulos ympäri vuorokauden. Ilmojen viiletessä ulkoilun suosio hiipuu, ja lopulta lumi peittää kulkuputken.
”Sitten kaivetaan esiin aktivointipelit ja muut virikkeet ja viihdytetään kissoja niillä”, Tuta Pollari hymyilee.
Kissa kaipaa aktivointia
Kissa on älykäs ja aktiivinen eläin, joka luonnon oloissa käyttäisi aikansa pitkälti saaliin vaanimiseen ja metsästykseen.
Jos terve sisäkissa passivoituu ja lähinnä nukkuu, on se usein merkki virikkeiden puutteesta.
Sisäkissan elämänlaatua voi parantaa kiipeilymahdollisuuksilla, ruuan piilottamisella, lelujen metsästyksellä ja ulkoilulla.
Vapaasti ulkoilevat kissat saavat luontaisesti virikkeitä metsästäessään, mutta niiden riskinä ovat liikenne ja pedot.
Lähde: Tutkija Helena Telkänrannan kirjat Matka kissan mieleen ja Millaista on olla kissa?
Tuta Pollari halusi jakaa kissan aktivointiin liittyviä vinkkejä muillekin ja perusti muutama vuosi sitten Kissan aktivointi ja virikkeistäminen -ryhmän Facebookiin. Siinä on jo lähes 13 000 jäsentä. ”Kissan elämänlaatua voi parantaa huomattavasti hyvinkin pienillä, arkeen sopivilla jutuilla.” Kuva: Stiina Hovi- Osaston luetuimmat
