• Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen syy voi jäädä ikuiseksi mysteeriksi, mutta selitys uhrien suureen määrään on päivänselvä

    Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden jälkiselvittelyissä vuonna 1976 pohdittiin rajähdyksen syitä ja töiden ohjeistuksia. Suurin virhe tehtiin kuitenkin jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa.
    Tilaajalle
    Räjähdys sinkosi rakennusjätettä lähellä virranneeseen Lapuanjokeen saakka.
    Räjähdys sinkosi rakennusjätettä lähellä virranneeseen Lapuanjokeen saakka. Kuva: Lapuan Patruunatehtaan museo
    Lukemisto|Historia ja perinne
    19.5.202318:00
    Jarmo Hankivaara

    Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden lopullista syytä ei saatu koskaan selville. Lähestulkoon yksimielisyys on oikeastaan vain siitä, että kipinä tai tulipalo lähti liikkeelle pulttipistoolin patruunoiden latauskoneelta, joka on esillä Vanhan Paukun yhteydessä olevassa museossa.

    Nyt tuo kyseinen kone seisoo museossa synkkänä kuin syntipukki, mutta sellaisia etsittiin myös käräjillä. Yksi syytteen saaneista oli työnjohtajana toiminut Matti Pouhula, joka joutui oikeuteen kolmen muun kanssa. Vaasan työsuojelupiiri syytti heitä laiminlyönneistä johtuneista kuoleman- ja vammantuottamuksista sekä pienemmistä rikkomuksista.

    Oikeus pui muun muassa, kuka oli antanut kenellekin työohjeet ja miten. Loppujen lopuksi vain toimitusjohtaja sai sakot siitä, ettei lataamossa ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelyyn. Muiden osalta Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet loppuvuodesta 1979.

    Käräjöinti oli Pouhulan mielestä tarpeen ja perusteltu, sillä epäilys syyllisyydestä olisi painanut enemmän kuin sinänsä raskas, neljä vuotta kestänyt oikeudenkäynti.

    Tästä koneesta tuhoisa onnettomuus sai alkunsa.
    Tästä koneesta tuhoisa onnettomuus sai alkunsa. Kuva: Johannes Tervo

    Patruunatehtaan silloisia koneita katsellessa tulee väkisin mieleen hämmästys siitä, että vielä vuonna 1976 tehtiin töitä 50 vuotta vanhoilla laitteilla. Luoteja tuotettiin roboteilla, jotka tuovat mieleen lähinnä paja ja vasara -ajan.

    Loppujen lopuksi tärkein kysymys ei ole, kuinka vanhoja koneet olivat tai edes se, mistä ja miten kipinä syttyi. Enemmänkin se, kuinka suuronnettomuus oli ylipäätään mahdollinen.

    Ruutivaraston sijoittaminen työntekijöiden yläpuolelle oli aikapommi, joka olisi voinut laueta paljon aiemminkin.

    Onnettomuushetkellä ruutia säilytettiin vintillä suuria määriä muun muassa maitotonkan näköisissä astioissa sekä puulaatikoissa. Sitä oli periaatteessa kahta laatua, herkästi syttyvää huokoista ruutia, jota käytettiin muun muassa pistoolin luodeissa. Sitten oli heikommin syttyvää esimerkiksi kiväärien luotien tarpeisiin.

    Herkän ruudin säilytyslaatikossa luki Killer Power 4.

    Kuljetuspuolella ollut Mauri Laurila sai tehtäväkseen hävittää räjähdyksen jäljiltä löytyneitä ruutilaatikoita. Erässä oli ollut juuri samaa ainetta, jota oli käytetty onnettomalla latauskoneella. Laatikon kyljessä luki Killer Power 4, ja sisällä oli vielä jämiä siitä jäljellä.

    ”Teimme turvallisessa paikassa heikommin syttyvästä ruudista noin kymmenen metrin pituisen vanan ja sytytimme sen. Tuli eteni kohti laatikkoa, joka räjähti palamaan jo hieman ennen kuin liekki ehti perille saakka.”

    Noin herkkää ruutia käytettäessä latauskoneen turvamekanismi ei ehkä ehtinyt katkaista putkiyhteyttä robotilta ruutivintille, kun tulipalo tai vain kipinä syttyi lataamon työpisteellä.

    Kuva: Johannes Tervo

    Pouhula toteaa, että meillä ja muualla maailmassa kohennettiin patruunatehtaiden turvajärjestelyjä onnettomuuden johdosta. Uudemmissa lataamoissa vastaava onnettomuus ei ollut enää mahdollinen.

    Ruutia alettiin säilyttää lataamon ulkopuolella suojavallien takana, ja sieltä sitä tuotiin vain pieniä määriä tehtaaseen.

    Lisää aiheesta
    • Patruunatehdas-näytelmää esitetään Seinäjoen kaupunginteatterissa syksyllä 2022 ja keväällä 2023. Kuvassa ovat näyttelijät Esa Ahonen, Heikki Vainionpää ja Mari Pöytälaakso.

      Teatteri | Teatteriarvio: Patruunatehdas on väkevä draama koko Suomea syvästi koskettaneesta tragediasta

    • Lapuan patruunatehdas räjähti 40 vuotta sitten. Muistotilaisuus pidettiin hautausmaalla keskiviikkona kello 7.42.

      Lapualla muistellaan 40 vuoden takaista räjähdystä

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää