Lapuan patruunatehtaan räjähdyksen syy voi jäädä ikuiseksi mysteeriksi, mutta selitys uhrien suureen määrään on päivänselvä

Lapuan patruunatehtaan onnettomuuden lopullista syytä ei saatu koskaan selville. Lähestulkoon yksimielisyys on oikeastaan vain siitä, että kipinä tai tulipalo lähti liikkeelle pulttipistoolin patruunoiden latauskoneelta, joka on esillä Vanhan Paukun yhteydessä olevassa museossa.

Nyt tuo kyseinen kone seisoo museossa synkkänä kuin syntipukki, mutta sellaisia etsittiin myös käräjillä. Yksi syytteen saaneista oli työnjohtajana toiminut Matti Pouhula, joka joutui oikeuteen kolmen muun kanssa. Vaasan työsuojelupiiri syytti heitä laiminlyönneistä johtuneista kuoleman- ja vammantuottamuksista sekä pienemmistä rikkomuksista.

Oikeus pui muun muassa, kuka oli antanut kenellekin työohjeet ja miten. Loppujen lopuksi vain toimitusjohtaja sai sakot siitä, ettei lataamossa ollut kirjallisia ohjeita ruudin käsittelyyn. Muiden osalta Lapuan kihlakunnanoikeus hylkäsi syytteet loppuvuodesta 1979.

Käräjöinti oli Pouhulan mielestä tarpeen ja perusteltu, sillä epäilys syyllisyydestä olisi painanut enemmän kuin sinänsä raskas, neljä vuotta kestänyt oikeudenkäynti.

Tästä koneesta tuhoisa onnettomuus sai alkunsa. Kuva: Johannes Tervo

Patruunatehtaan silloisia koneita katsellessa tulee väkisin mieleen hämmästys siitä, että vielä vuonna 1976 tehtiin töitä 50 vuotta vanhoilla laitteilla. Luoteja tuotettiin roboteilla, jotka tuovat mieleen lähinnä paja ja vasara -ajan.

Loppujen lopuksi tärkein kysymys ei ole, kuinka vanhoja koneet olivat tai edes se, mistä ja miten kipinä syttyi. Enemmänkin se, kuinka suuronnettomuus oli ylipäätään mahdollinen.

Ruutivaraston sijoittaminen työntekijöiden yläpuolelle oli aikapommi, joka olisi voinut laueta paljon aiemminkin.

Onnettomuushetkellä ruutia säilytettiin vintillä suuria määriä muun muassa maitotonkan näköisissä astioissa sekä puulaatikoissa. Sitä oli periaatteessa kahta laatua, herkästi syttyvää huokoista ruutia, jota käytettiin muun muassa pistoolin luodeissa. Sitten oli heikommin syttyvää esimerkiksi kiväärien luotien tarpeisiin.

Kuljetuspuolella ollut Mauri Laurila sai tehtäväkseen hävittää räjähdyksen jäljiltä löytyneitä ruutilaatikoita. Erässä oli ollut juuri samaa ainetta, jota oli käytetty onnettomalla latauskoneella. Laatikon kyljessä luki Killer Power 4, ja sisällä oli vielä jämiä siitä jäljellä.

”Teimme turvallisessa paikassa heikommin syttyvästä ruudista noin kymmenen metrin pituisen vanan ja sytytimme sen. Tuli eteni kohti laatikkoa, joka räjähti palamaan jo hieman ennen kuin liekki ehti perille saakka.”

Noin herkkää ruutia käytettäessä latauskoneen turvamekanismi ei ehkä ehtinyt katkaista putkiyhteyttä robotilta ruutivintille, kun tulipalo tai vain kipinä syttyi lataamon työpisteellä.

Kuva: Johannes Tervo

Pouhula toteaa, että meillä ja muualla maailmassa kohennettiin patruunatehtaiden turvajärjestelyjä onnettomuuden johdosta. Uudemmissa lataamoissa vastaava onnettomuus ei ollut enää mahdollinen.

Ruutia alettiin säilyttää lataamon ulkopuolella suojavallien takana, ja sieltä sitä tuotiin vain pieniä määriä tehtaaseen.