Kuinka säät säätyvät?

Ylioppilaskirjoitusten reaalikoetta varten olin skarpannut itseni huippukuntoon biologiassa. Jostakin syystä juuri biologian kysymykset olivat sinä vuonna jotenkin muista maailmoista enkä saanut niistä kiinni. Oli etsittävä kymmenen kysymystä muualta.

Maantiedosta löytyivät maailman vilja-alueet. Ihan kelpo pisteet tuottanut vastaus ei niinkään perustunut oppikirjoihin kuin yleissivistykseen ja (tylsähköön) Wangaratta-lautapeliin, jossa olin laivannut vehnää Buenos Airesista.

Vieläkin harmittaa, kuinka seuraavana vuonna jokerina oli kysymys, mitkä ilmiöt maapallolla johtuvat sen planetaarisuudesta. Matti Ylipotin opetusta nauttineena olisin varmasti saanut täydet yhdeksän pinnaa.

Osaisin edelleenkin selittää, miten maan akselin sojottaminen pitkin vuotta eri suuntiin suhteessa aurinkoon tuottaa korkea- ja matalapaineita. Tästä seuraa tuulia ja tuulista sateita. Edellyttäen että... Erinäisiä muitakin tekijöitä on otettava huomioon, mutta me Ylipotin oppilaat olemme niistäkin hajulla.

Kesävirsissä yhdistyvät vilja ja sateet. Ajallaan annat sateesi, saa pellot voimaa uutta (VK 572:2). Virsissä ei viitata siihen, että Maa on planeetta, vaan Jumalaan: Näin, Herra, vuoden kaunistat ja työmme siunaat, vahvistat, suot nousta kultaviljan.

Säätiedotuksia kuunnellessa ja katsellessa ei kuitenkaan tunnu siltä, että Jumalalta voisi pyytää saati tilata tietylle alueelle ihanteellisen lämmön ja kosteuden. Sateet ja paisteet näyttävät käyttäytyvän omalakisesti ja ennustettavasti.

Jotakin me silti halusimme Jumalalle sanoa, kun me kylvöä siunatessa rukoilimme: Anna maan kasvulle suotuisat ilmat. Rukous on kyllä pyynnön muotoinen, mutta ennen muuta se kertoo siitä, että meidän toivomme ja luottamuksemme kiinnittyy Jumalaan.

Kysymys on myös kiitollisuudesta – ja planetaarisuudesta. Kun me laulamme, että hän säät ja ilmat säätää, me tunnistamme elävämme sellaisella Auringon kiertolaisella, jonka olosuhteet ovat elämälle, työlle ja kasvulle ihanteelliset.

Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan?