Yrjö Ojaniemi luottaa Fordiinsa, kun tule tarve lähteä peltotöihin. Kuva: Johannes Tervo
”Tyhmän eväät syödään ensiksi” ‒ suomalaisten ei pidä luottaa liikaa EU:n oikeudenmukaisuuteen, Yrjö Ojaniemi varoittaa
MTK-Etelä-Pohjanmaan eläköityvä toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi sanoo, että maataloutta syyllistävässä keskustelussa pärjää pitkälle faktoilla.Tilaajalle
Yrjö Ojaniemi aikoo pitää muokkauskoneensa kiireisenä ensi keväänä, kun aikaa on toiminnanjohtajuuden jälkeen kotitilan viljelytöihin Lapuan Tiistenjoella. Kuva: Johannes TervoYrjö Ojaniemi on opittu tuntemaan maatalouden faktojen pikkujättiläisenä. Pohjan sille loivat tehtävät MTK:n keskusliitossa 1980–90-luvuilla, kun maatalous paini isoissa muutoksissa Euroopan unioniin liittymisen alla.
”Faktoille on ollut kysyntää, sillä jokaisella kuluneella vuosikymmenellä maatalous on kohdannut isoja haasteita.”
Mies vaihtoi äskettäin MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajan pestin eläkepäiviin. Työuran aikana hänen laskelmilleen oli kysyntää.
”Meillä oli äärimmäisen hyvä tiimi Simonkadulla. Teimme laskelmat ja perustelut, joilla vaikutimme hintakeskusteluun ja päätöksentekoon. Saimme äänemme kuuluviin.”
Ennen Suomen EU-aikaa julkisessa keskustelussa soimattiin kotimaisen ruuan korkeaa hintaa.
Suomessa puhuttiin tuolloin hyvinvointitappiosta, eli kuinka tavoitehinnat, tuontimaksut ja vientituki vääristivät markkinaa. Ruuan hintaa pidettiin kalliina osin siksi, että sen osuutta kulutusmenoista ei tarkasti tunnettu.
”Olin aika tiukassa paikassa Helsingin työväentalolla pidetyssä tilaisuudessa, jotta saimme faktat esiin. Kysyimme, montako maitolitraa duunarin palkalla on eri vuosikymmenillä saanut.”
Numerot osoittivat määrän suhteutettuna ostovoimaan, ja se paljastui kuluttajalle varsin kohtuulliseksi.
Ojaniemi oli 1990-luvun vaihteessa ensimmäisiä kompensaatiolaskelman tekijöitä, kun vaarana oli rajasuojan poisto ennen EU:ta ja siirtyminen Euroopan nimellishintatasolle.
Väylä valtakunnan päätöksentekoon oli osaajalle avoinna.
Ojaniemi oli mukana valmisteluissa ja monissa neuvotteluissa, kun MTK:ta pitkään johtanut Heikki Haavisto linjasi kotimaisen maatalouden ehtoja EU-kokouksissa.
MTK:ssa tiedettiin, että kotimaisen maatalouden liittymisehtojen täytyy olla kohtuulliset tuottajien pärjäämiselle, kun EU-liittyminen lähestyi 1995.
”Valmistelin muun muassa kuntakohtaista laskentamallia siitä, mitä EU-jäsenyys tarkoittaisi eri aloille ja alueille. Tätä tietoa voitiin sitten käyttää tiedottamisessa ja neuvotteluissa.”
Liittyminen unioniin edellytti laajaa viestintää jäsenkunnalle siitä, mitä EU tarkoittaa – keskustelutilaisuuksissa ennen jäsenyyttä ja sittemmin koulutustilaisuuksissa.
”EU-asiat olivat jo vakiintuneet vuonna 2001, kun aloitin liitossa Seinäjoella. Mutta Suomi on edelleenkin joutunut monia asioita EU-pöydissä perustelemaan.”
”Vanha sanonta kuuluu, että tyhmän eväät syödään ensiksi.”
Taannoisiin EU-neuvotteluihin liittyy Ojaniemen mukaan tärkeä opetus kansainvälisestä sopimisesta.
”Suomalaisten ei pidä luottaa EU-tasolla oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin ratkaisuihin. Sen sijaan neuvotteluihin on vietävä vahva viesti omista kansallisista edellytyksistä.”
Tämä näkyy Ojaniemen mukaan eurooppalaisessa ilmasto- ja metsäkeskustelussa.
”Siinä on kyse politiikanteosta, jossa asioille kaivataan aina maksajaa. Vanha sanonta kuuluu, että tyhmän eväät syödään ensiksi”, hän muistuttaa.
”On puolustettava kansallisia etuja, mikä ei poissulje kansainvälistä yhteistyötä isoissa kysymyksissä.”
Ratkaisuissa pitää puolustaa oikeudenmukaisuutta sekä unionin suhteellisuus- ja läheisyysperiaatetta.
”Pienissä asioissa paras tietämys on paikallistasolla. Päätöksiä voi sanella etäältä, koska ymmärrys ja faktat puuttuvat. Ymmärretäänkö Brysselissä suomalaista metsänhoitoa ja -kiertoa?”, Ojaniemi kysyy.
Uusi EU-parlamentti ja komissio näyttäytyvät vastapainona ja -liikkeenä edeltäjilleen, jotka olivat taipuvaisia ideologiseen ajatteluun.
”Nyt on tärkeätä viedä MTK:sta sinne tieto olosuhteistamme ja ratkaisuvaihtoehdoistamme.”
Yrjö Ojaniemi asuu perheineen kotitilaansa Lapualla. Kuva: Johannes TervoSuomessa MTK-liitoilla on valtava merkitys, sillä ne tekevät paikallista ja alueellista edunvalvontaa. Lisäksi maakuntien konkreettisia tarpeita viedään johtokunnalle Helsinkiin.
Esimerkiksi uusimmassa Etelä-Pohjanmaan aloitteessa haetaan ratkaisua heikkoihin viestintäyhteyksiin maaseudulla. Asia on viime aikoina noussut julkiseen keskusteluun.
Jotta maakuntien toiminta säilyy vireänä, Ojaniemi toivoo MTK:lta tarkkaavaisuutta.
”Maakunnallisen toiminnan resurssit on pidettävä kunnossa, samoin paikallinen toiminta. Se luo pohjan jatkuvuudelle ja substanssiasioiden edistämiselle.”
Jäsenmaksuasiat nousevat esille loppuvuonna, jolloin MTK-järjestön resursseista päätetään.
”Etelä-Pohjanmaalla on hyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Tähän kuuluvat muun muassa osuuskunnat, tuotantopanosteollisuus ja palvelut, joissa ymmärretään hyvin alkutuotannon olevan tärkeä osa koko aluetaloutta.”
”Täällä elintarvikeketju ja alkutuotanto on ykkönen. Tätä vaikuttamista tarvitaan kaikkialla Suomessa, siinä MTK-liitoilla on tärkeä rooli.”
”Erityisesti ilmasto- ja metsäasiat ovat haastaneet kovinkin paljon EU:ssa.”
Isoiksi haasteiksi Ojaniemi mainitsee vaikuttamisen EU-tasolla.
”Erityisesti ilmasto- ja metsäasiat ovat haastaneet kovinkin paljon EU:ssa. Kotimaassa on korostunut ruokamarkkinoiden toiminta.”
MTK ajaa alkutuottajan aseman parantamista ruokaketjussa.
”Keinoista ajankohtaisimpia ovat hallitusohjelman mukaisesti elintarvikemarkkina- sekä kilpailu- ja hankintalaki.”
Niihin tarvitaan muutoksia vahvistamaan alkutuotannon voimaa suhteessa muihin ketjussa.
”Vientikohteiden löytäminen laatutuotteille on tärkeää, jos täällä tuotteita halpuutetaan. Lisäksi tarvitaan yhä kuluttajatyötä ja -tapahtumia sekä koulutiedottamista.”
Ojaniemi toivoo MTK-apista uutta välinettä, joka välittäisi nykyistä tehokkaammin tietoa kentälle ja kentältä.
Seuraavaksi Ojaniemi aikoo jatkaa käsien työntämistä saveen kotitilallaan Lapuan Tiistenjoella. Viljelijätilaisuuksissa on aina ollut tiedossa, ettei puhuja ole vain pukumies.
”On ollut henkilökohtainen nautinto päästä tekemään peltotöitä Fordin ratissa, kevät on mahtavaa aikaa. Samalla on joutunut käymään vuosittaisen tukihakubyrokratian itsekin läpi.”
Musiikkimiehenä tunnettu Ojaniemi saattaa hyvinkin tehdä comebackin kitaran varteen, kunhan Seinäjoen ”maa- ja metsätalon” väestä koottu Rirektivii-bändi herää vuosien tauon jälkeen uudelleen eloon.
Yrjö Ojaniemi
Syntynyt Lapualla 21.5.1959.
Aloitti MTK:ssa Simonkadulla 1985.
Osallistui maataloustuloneuvotteluihin valmistelijana ja sihteerinä.
Osallistui EU-jäsenyysneuvotteluita koskevaan valmistelutyöhön.
MTK:n tukineuvottelijoiden valmistelijana ja sihteerinä EU-jäsenyysneuvotteluissa 1995–2000.
MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtajana vuosina 2001–2024.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
