Suomen ei käy hyvin, jos nykymeno jatkuu, sanoo MTK:n pitkäaikainen puheenjohtaja ja nykyinen eläkeläinen Esa Härmälä.
”Tästä tilanteesta ei selvitä leikkauksilla eikä veronkorotuksilla, vaan yhteiskuntaa täytyy rakentaa uusiksi”, hän sanoo.
”Ihmisillä pitää olla mahdollisuus säästää ja vaurastua, mutta samalla velvollisuus osallistua: lisätä ihmisten vastuuta lapsistaan ja vanhemmistaan, kun ikäluokat supistuvat. Nyt raha kiertää liikaa julkisen sektorin kautta eli verotus on liian kovaa.”
Erityinen huoli on Suomen kehitysero muihin Pohjoismaihin. Se saatiin kiinni mutta alkoi taas revetä 15 vuotta sitten.
”Jos putoamme Pohjoismaiden kyydistä, meillä ei ole enää viiteryhmää. Ei ole hyvä, jos meitä pidetään mukana vain säälistä tai turvallisuuspolitiikan vuoksi”, Härmälä sanoo.
”Ihmisillä ja kansakunnalla pitää olla päämääriä. Mutta kun ihmiset sanoivat ennen, että lapsilla on sitten paremmin, nyt monen mielestä heillä on huonommin. Mihin helkkariin sellainen voi ajattelu johtaa?”
”Kyllä siinä vastuuta tunsi, kun mietti onko konsepti oikein ja kestävä. Se auttoi, kun Haavisto tuli ulkoministeriksi.”
Härmälä puhuu pitkän vaikuttajauran tehneen 70-vuotiaan miehen, isän ja vaarin äänellä Helsingin-kodissaan, jonka ikkunasta melkein näkyy Hyvät herrat -TV-sarjan hotelli.
”70-vuotiaat miehet ovat joko sairaita tai riittämättömästi tutkittuja. Omasta mielestäni toimintakykyni on hyvä. Ja nyt on elämänvaihe, jossa alan olla oikeasti eläkkeellä.”
Mutta ei aivan, sillä työn alla on yhteiskunnallinen kirja ja takaraivossa tykyttää velvollisuus muistelmista. Viime vuonna Härmälä julkaisi kirjan 1950-luvulla syntyneiden puheenvuoroista ja käy siinä itse läpi uransa vaikeinta jaksoa, EU-neuvotteluja. Vääntö EU-komission kanssa Suomen maataloudesta oli kovaa.
”Kyllä siinä vastuuta tunsi, kun mietti onko konsepti oikein ja kestävä. Se auttoi, kun Haavisto tuli ulkoministeriksi. Kirjoittelin samaan aikaan nuotteja EU-sopimukseen ja Aholle ja Väyryselle, kuinka keskustan kenttä saadaan jäsenyyden taakse.”
Härmälä tempaistiin työhön pääministeri Esko Ahon esikunnasta, Heikki Haavisto MTK:n puheenjohtajan paikalta. Sinäkö Haaviston siihen keksit?
”En, mutta mä arvasin sen. Kare Halonen sanoi, ettei ole mahdollista ja parin tunnin päästä nimi kerrottiin. Mauno Koivisto oli sanonut Aholle, että katos poikaa!”
Härmälä kiittelee urastaan pikemminkin oikeaa ajoitusta kuin väittelytaidon suomenmestaruutta.
”Aloin seurata jo varhain asioita, joista tuli myöhemmin tärkeitä. Minä olin jo tulossa Brysselistä, kun muut olivat vasta menossa.”
”Porukka rynkytti aitaa EU-ministerikokouksen ympärillä, ja ajattelin siinä peräkärryn päällä, että minun on pakko pitää puhe loppuun.”
MTK:ssa Härmälä aloitti vuonna 1987. Hän puhui usein TV:ssä ruoan hinnasta, ”reikäleipäapostolina”.
”Näytin, ettei reikäleipä juurikaan pienentynyt, vaikka tiputin siitä studiossa pois viljelijän osuuden eli neljän prosentin viipaleen.”
Talonpoikien kanssa tiukin paikka oli vuoden 1999 mielenosoitus Helsingin messukeskuksen edessä.
”Tilanne pysyi juuri ja juuri hanskassa. Porukka rynkytti aitaa EU-ministerikokouksen ympärillä, ja ajattelin siinä peräkärryn päällä, että minun on pakko pitää puhe loppuun, ettei homma mene hulabalooksi. Sanoin, että MTK:n jäsenet: kaksi askelta taaksepäin – ja pidin puheen loppuun.”
Poliisi oli tilanteen hallinnasta hieman eri mieltä.
”EU vapautti maatalouden kansallisista supistamispaineista ja teki siitä yhteisen asian.”
Kiihtymyksen syinä olivat Suomen 141-artikla ja Agenda 2000 -uudistus. Keskeisiä henkilöitä olivat itävaltalaiskomissaari Franz Fischler ja maatalousministeri Kalevi Hemilä, joka viettää Härmälän tapaan aikaa Lohjalla. Yhteyttä ei ole tullut pidettyä eikä torikahveja ryystettyä.
Oulun liittokokouksessa 2005 järjestö päätti pysyä yhtenäisenä, vaikka ensimmäiset kymmenen vuotta etelän ja pohjoisen tuottavat olivat kyräilleet toisiaan.
”Silloin minun oli luontevaa antaa vastuu seuraavalle. Oli nähty, että elintarviketuotanto ei häviä Suomesta, hallitukset väristä riippumatta puolustivat maataloutta ja EU vapautti maatalouden kansallisista supistamispaineista ja teki siitä yhteisen asian.”
Kun 1980-luvulla taisteltiin ruoan hinnasta, tuontikiintiöistä ja maatalouden asemasta, nyt suurin uhka tulee ketjun sisältä.
”Nimenomaan kaupasta ja erityisen paljon osuuskaupasta.”
”En vieläkään tiedä, mitä tapahtui. Mutta Tiilikainen saattoi pääministeri Sipilän äärimmäiseen kiusalliseen tilanteeseen.”
Härmälä on päässyt lähes kaikkiin hakemiinsa unelmatehtäviin, ei tosin Kevan toimitusjohtajaksi tai EU-parlamenttiin. Kansliapäälliköksi hän ei koskaan hakenut.
”Olen kiitollinen mielekkäistä ja vastuullisista tehtävistä. Mutta voisin minä pari kolme päivää vaihtaa pois.”
Kaikkia sapetuksia hän ei kerro, mutta osa tiedetään: ulkoministeri Paavo Väyrysen (kesk.) lähteminen hallituksesta kesken EU-neuvottelujen presidenttiehdokkaaksi ja Metsähallituksen toimitusjohtajan jatkokauden evääminen. Maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) näet vaihtoi tilalle Pentti Hyttisen ja sai eduskuntaryhmältään vakavan varoituksen.
”En vieläkään tiedä, mitä tapahtui. Mutta Tiilikainen saattoi pääministeri Sipilän äärimmäiseen kiusalliseen tilanteeseen omassa eduskuntaryhmässään.”
Ryhmän hajaannus saattoi jopa aloittaa puolueen alamäen.
”MTK:n täytyy olla metsäasioiden edunvalvonnassa hyvin tiukka, sillä aika paljon tuntuu nyt tapahtuvan metsänomistajien pään yli.”
Raakkukeskustelua Härmälä on seurannut TV-tuolista häkeltyneenä.
”Eihän noin olisi saanut tapahtua. Toisaalta Suomessa on 22 miljoonaa metsähehtaaria, eikä ikinä joka hehtaarilla kaikki mene niin kuin Strömsössä. Ehdotettu 50 metrin suojakaista ei perustu mihinkään, sellaiseen riittää pitkän männyn tai kuusen pituus. Ympäristölobby käyttää nyt raakkujen herkkää tilannetta hyväksi ja vyöryttää”, Härmälä sanoo.
”MTK:n täytyy olla metsäasioiden edunvalvonnassa hyvin tiukka, sillä aika paljon tuntuu nyt tapahtuvan metsänomistajien pään yli.”
Metsä on hänestä hyvä sijoituskohde, etenkin, jos alkuun pääsee perimällä. Ilmastomuutokseen ja tuholaisiin hän on varautunut istuttamalla sekaisin mäntyä ja kuusta ja jättämällä tilaa myös lehtipuille.
”Tilanteen normalisoituminen on yksinomaan Venäjästä kiinni, sillä Suomi ei ole tehnyt mitään väärin.”
Härmälä toimi Venäjän hyökkäyssodan alkaessa ydinvoimalaa Pyhäjoen Hanhikiveen puuhanneen Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana. Rakentamissopimus irtisanottiin huhtikuussa 2022.
Koska oikeustaistelu Fennovoiman ja venäläisen Rosatomin välillä on kesken, Härmälä ei halua sanoa asiasta juuri mitään.
”Sääli, ettei hanke toteutunut. Mutta tässäkin tilanteessa pitäisi katsoa, kuinka Venäjän kanssa toimitaan seuraavat vuosikymmenet ja -sadat. Tilanteen normalisoituminen on yksinomaan Venäjästä kiinni, sillä Suomi ei ole tehnyt mitään väärin.”
Syntynyt 18. syyskuuta 1954 Pusulassa (nyk. Lohja), agronomi
Työskennellyt maatalousasiantuntijana Suomen EC-edustustossa Brysselissä 1984–1987, eri tehtävissä MTK:ssa 1987–1991, pääministeri Esko Ahon talouspoliittisena erityisavustajana 1991–1993 ja Suomen EU-neuvottelijana 1993–1994.
MTK:n puheenjohtaja 1994–2006, Euroopan lannoiteteollisuuden johtaja Brysselissä 2006–2011, työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja 2011–2014, Metsähallituksen toimitusjohtaja 2014–2016
Maailman ja Euroopan tuottaja- ja metsänomistajajärjestöjen (Ifap, Copa, Cepf) johdossa 2000-luvulla
Nykyisin MTK-säätiön hallituksen puheenjohtaja
Kunnanvaltuutettu Pusulassa ja Nummi-Pusulassa 1977–1983, Vuoden agronomi 1991, Väittelytaidon Suomen mestari 1995
Naimisissa, kolme lasta Suomessa, Brysselissä ja Britanniassa, neljä lastenlasta.
Metsätilat Paimiossa ja Pudasjärvellä, harrastaa metsästystä.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
