Suomenruotsalainen kuvittaja Christel Rönns teki kuvituksen Kirsi Kunnaksen runoihin Ankkojen aamulaulu ja Metsäsianpossuntossu. Teoksesta Tiitiäisen runolelu 2002. Kuva: Jari Kuusenaho/Tampereen taidemuseo.
Muistatko Tiitiäisen satupuun? Muumimuseossa hurmaavat Kirsi Kunnaksen saturunojen alkuperäiskuvitukset
Runoilija Kirsi Kunnaksen rakastettuihin saturunoihin perustuvan näyttelyn sydämessä ovat kotimaisen kuvitustaiteen kärkinimet.
Julia Vuori loihti kuvituksen Kunnaksen runoon Kylpyläelämää teoksessa Tiitiäisen pippurimylly vuodelta 1991. Kuva: Jari Kuusenaho/Tampereen taidemuseo.Vuosikymmenten varrella Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-runoja ovat kuvittaneet monet suomalaiset kuvittajat. Kunnaksen tuotanto alkaa vuonna 1956 ilmestyneestä Tiitiäisen satupuusta, jonka kuvitti Maija Karma, ja päättyy 2020 Tiitiäisen metsään, jonka kuvitti Silja-Maria Wihersaari.
Tampereen Muumimuseon Observatorioon on avattu Tiitiäisen aika-näyttely, johon on koottu kaikki Tiitiäis-runot ja niiden kuvitukset. Niitä ovat tehneet kotimaisen kuvitustaiteen kärkinimet 70 vuoden ajalta. Muumimuseo tuo näyttelyn Kirsi Kunnaksen kotiseudulle alkuperäiskuvituksin täydennettynä. Näyttely on avoinna Tampere-talossa sijaitsevassa museossa 7. tammikuuta 2024 asti, selviää tiedotteesta.
Kunnaksen kirjoissa kuva kulkee erottamattomana runojen kanssa, ja kuvitukset puhuvat runojen kanssa samaa kieltä. Näyttely alkaa suuren satupuun ympäriltä, jossa Tiitiäis-kirjoista tutut hahmot, kuten Herra Pii Poo, Haitula ja Metsähiisi, lumoavat tarinoillaan ja kietovat sanojen ja kuvien hykerryttävään iloon. Näyttelyn toisessa osassa, Jaakko Vaakko Vesirotan kaislikon takaa, paljastuu kirjojen kuvitusten ihastuttava maailma.
Rakastettujen runojen uudelleen kuvitus on haasteellista, mutta Kunnaksen runomaailma on ottanut huomaansa aina uusia tulkintoja.
Näyttely on avoinna 7. tammikuuta 2024 asti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
