Flunssakausi menossa - näin eroavat toisistaan influenssa ja tavallinen flunssa
Moni miettii influenssarokotteen ottamista. Tärkeintä ehkäisyä ovat käsien pesu ja se, ettei aivasteta toisia kohti.
Käsien pesu on flunssien torjunnassa olennaista. Kuva: Jaana KankaanpääSuomessa sairastetaan joka vuosi 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota. Alkusyksystä kyseessä on todennäköisesti tavallinen flunssa, influenssa alkaa yleensä esiintyä loppuvuodesta.
Kausi-influenssaa aiheuttavat A- ja B-virukset. Flunssaa voi aiheuttaa moni virus.
"Influenssaan sairastuminen aiheuttaa suurimman riskin perussairaille, kuten kroonisesta sydän- tai keuhkosairaudesta tai diabeteksesta kärsiville, raskaana oleville sekä alle 3-vuotiaille lapsille", yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kertoo.
Influenssa voi myös pahentaa perussairauksia ja aiheuttaa jälkitauteja, joista yleisimpiä ovat keuhkoputkentulehdus ja keuhkokuume. Lievemmät jälkitaudit, kuten poskiontelontulehdus tai lapsilla tavallinen välikorvatulehdus, ovat Halosen mukaan tavallisempia flunssan yhteydessä.
Erittäin korkea kuume on tyypillinen influenssan oire, mutta myös flunssa voi aiheuttaa aikuisella kuumeisen olon tai lievää lämmönnousua erityisesti lapsilla.
"Vaikka flunssan ja influenssan oireet ovat samankaltaiset, influenssa alkaa usein äkillisemmin, oireet ovat rajummat ja kestävät pidempään. Influenssaan ei yleensä liity alussa nenän tukkoisuutta", Halonen kuvailee Terveystalon tiedotteessa.
"Korkean kuumeen lisäksi influenssalle ovat tyypillisiä voimakkaat nivelkivut, vilunväristykset, väsymys, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä. Toisaalta on hyvä muistaa, että influenssankin oireet voivat olla vähäisiä."
Lapsilla saattaa olla myös maha- ja suolisto-oireita etenkin taudin alkuvaiheessa.
Tavallisen flunssan oireita ovat puolestaan vuotava tai tukkoinen nenä, kipeä kurkku, kolottavat jäsenet, käheä ääni ja yskä.
Sairauden aiheuttajasta riippumatta lääkärin hoitoa tarvitaan vain, kun oireet ovat voimakkaat: jos kärsii korkeasta kuumeesta, hengenahdistuksesta, väsymyksestä ja tuntee olonsa hyvin sairaaksi, on syytä käydä tarkistuttamassa tilanne. Lääkäriin kannattaa mennä myös silloin, jos paranemassa olleen taudin oireet pahenevat uudestaan tai yskä kestää yli kolme viikkoa.
Tavalliseen flunssaan ei ole vastalääkettä.
"Aikuiset sairastuvat keskimäärin 1–5 kertaa vuodessa ja lapset vielä useammin. Syksy ja talvi ovat otollista aikaa virusten leviämiselle, kun ihmiset kokoontuvat sisätiloihin töissä, kouluissa ja päiväkodeissa", Halonen sanoo.
Sairastumista voi torjua yksinkertaisilla infektioiden leviämistä ehkäisevillä toimilla: pese käsiä ahkerasti ja yski tai aivasta nenäliinaan, hihaan tai kainaloon päin, älä kämmeneen tai toisia kohti. Kättelyä kannattaa välttää kokonaan flunssakauden aikana.
Influenssatartunnalta voi suojautua rokotteella. Oikea aika sille on nyt, ennen kuin tauti yleistyy.
"Rokote estää parhaimmillaan lapsilla 5–9 influenssaa kymmenestä, terveillä työikäisillä 5–8 influenssaa kymmenestä ja ikääntyneillä joka toisen influenssan. Rokotetulla henkilöllä taudin kesto on myös lyhyempi kuin rokottamattomalla, ja rokotteilla estetään taudin leviäminen kotona ja työpaikalla", Halonen muistuttaa.
- Osaston luetuimmat
