Erilaiset hoitomuodot fysioterapian rinnalla saattaisivat säästää yhteiskunnan rahoja

Moni hakeutuu osteopaatille, naprapaatille tai kiropraktikolle siinä vaiheessa, kun perinteiset hieronnat ja fysioterapiat on jo kahlattu läpi.

Näiden kolmen ammattinimikkeen käyttäjät kuuluvat Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) ylläpitämään keskusrekisteriin.

Rekisteriin kuuluminen tarkoittaa asemaa osana virallista terveydenhuoltojärjestelmää, Suomen Osteopaattiliiton puheenjohtaja Laura Lee Kamppila toteaa. Hänen mielestään näiden ammattikuntien asemaa pitäisi silti vahvistaa.

Osteopaatit, naprapaatit ja kiropraktikot ovat nimikesuojattuja terveydenhuoltoalan ammattihenkilöitä. Esimerkiksi fysioterapeutti taas on laillistettu ammattinimike. Fysioterapiassa käymisestä voi myös saada Kela-korvausta. Ehkä osittain tästä johtuen lääkärit suosittelevat juuri fysioterapiaa herkästi potilailleen.

Tilanne on vanhaa perua. Lääkintävoimistelijat mainitaan jo vuoden 1963 sairausvakuutuslaissa, hallitussihteeri Anu Kangasjärvi sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

On kuitenkin mahdollista, että muutos tapahtuu jo lähiaikoina ja Kela-korvaukset poistuvat kokonaan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelman yksi tavoite on monikanavarahoituksen purkaminen. Määräajaksi on asetettu tämän vuoden loppu, mutta valmistelua ollaan vasta aloittamassa, joten aikataulu venyy.

"On epäselvää, mitä monikanavarahoitukseen tarkalleen kuuluu, mutta todennäköisesti ainakin Kela-korvaukset", Kangasjärvi sanoo.

Jos lääkäri – tapauksesta riippuen, toki – määräisi potilaansa osteopaatille, naprapaatille tai kiropraktikolle, kaikkien rahaa saattaisi säästyä, Suomen Naprapaattiyhdistyksen varapuheenjohtaja Marja Wainikka laskee.

Fysioterapeuttien hoitosarjat ovat usein pitkiä, kymmenen kerran mittaisia. Esimerkiksi naprapaatti, jolla vaivaa käydään hoidattamassa 3–5 kerran sarja, saattaa Wainikan mukaan tulla asiakkaalle fysioterapeuttia edullisemmaksi ilman Kela-korvaustakin.

"Kela-korvauksen saaminen olisi kuitenkin potilaalle henkinen asia. Se toisi muut manuaaliset hoitomuodot samalle viivalle fysioterapeuttien kanssa."

Norjassa ja Tanskassa kiropraktikot ovat kiinteä osa terveydenhuoltojärjestelmää.

"Siellä kiropraktikko voi kirjoittaa kahden viikon sairausloman tai määrätä asiakkaansa magneettikuviin", Suomen Kiropraktikkoliiton puheenjohtaja Jaakko Valli kertoo.

Osteopaatit ja naprapaatit ovat jo osa suomalaista koulutusjärjestelmää: ammatteihin voi opiskella ammattikorkeakoulussa. Ensi syksystä alkaen myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaminen on mahdollista. Kiropraktikon on haettava oppinsa ulkomailta.

Edellä lueteltujen, Valviran rekistereihin kuuluvien ammattikuntien lisäksi esimerkiksi kalevalaiset jäsenkorjaajat tuovat helpotusta kehon kiputiloihin. Kalevalaisten jäsenkorjaajienkin toive on, että terveydenhuollon hoitoketjuja laajennettaisiin.

Jos lääkäri kirjoittaisi lähetteen pelkän fysioterapeutin sijasta myös kalevalaiselle jäsenkorjaajalle, keho tulisi tehokkaammin kuntoon, Kansanlääkintäseuran puheenjohtaja Päiviö Vertanen sanoo.

Ammattiliitoissa ollaan yhtä mieltä siitä, että vuosia kesken ollut sote-uudistus vaikeuttaa näiden asioiden viemistä päättäjille.