• MT 100 vuotta sitten: Suomalainen syö lähinnä tuontiviljaa, sillä myllyteollisuus haluaa tasaista laatua

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 14.10.1922 myös Nurmijärvellä keinumisen jälkeen sattuneesta revolverionnettomuudesta.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    15.10.202222:00
    Tuovi Mäkipere

    Viljan laatu, menekki ja hinta.

    Ennen sotaa tuotiin käyttämämme vehnä melkein kokonaan (n. 97 %) ulkomailta. Tarvittavasta ruisviljasta tuotiin suuri osa (lähes 60 %) myös ulkoa. Vielä tuotiin maahan melkoisia määriä ohriakin etupäässä panimo-ohriksi. Samoin tuotiin suuria määriä rehukauroja ja melkein kaikki kaupassa olleet kauraryynit. (…)

    Samaan aikaan kuin tämä kansantaloutemme kannalta maallemme epäedullinen tuonti tapahtui, oli maassamme monesti melkoisia määriä samoja lajeja kotimaisia viljatavaroita, joita maanviljelijät eivät saaneet kunnolliseen hintaan kaupaksi. (…)

    Ulkomainen vilja polki kotimaisen viljan hinnan niin alas, ettei se tahtonut peittää tuotantokustannuksia. (…)

    Viljamme huono ja epätasainen laatu oli siis pohjimmaisena syynä siihen, että oman maan myllyteollisuus ei pyrkinyt sitä käyttämää, vaan hankki raaka-aineensa mieluummin ulkomailta. (…) Meidän on siis kaikkein ensinnä ryhdyttävä tarmokkaisiin toimenpiteisiin viljamme laadun parantamiseksi.

    Viime keskiviikkoiltana

    tapahtui Nurmijärvellä Röykän aseman läheisyydessä surkea onnettomuus. Paikkakunnan nuoret olivat tapansa mukaan olleet keinulla. Eräiden tyttöjen ja poikien palatessa kotiinsa, käsitteli muudan nuorimies revolveria sillä seurauksella, että se laukesi ja kuula sattui edellä kulkeneen 15-vuotiaan Sylvi Kanervan selkään, tullen vatsasta ulos. Onnettomuuden uhri tuotiin kohta autolla Helsinkiin kirurgiseen sairaalaan, missä toimitettiin leikkaus. Haavoittuneen tila on huono.

  • Mainos: Suomen Ajoneuvopantti Oy

    Lainaa traktoria vastaan – uusi mullistava rahoituspalvelu tarjoaa joustavuutta maatilan menoihin

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 7

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää