Sooda, sappisaippua ja etikka ovat monikäyttöisiä aineita vaatehuollossa. Kuva: Jaana Kankaanpää
Näillä nikseillä vaatteista irtoavat bensa, veri ja porkkana – tahranpoistossa kannattaa joskus ottaa riski
Käsitiskiaine, sappisaippua ja sooda ovat hyvä ensiapu moneen tahraan. Tärkeintä on toimia nopeasti.Tilaajalle
Martat neuvovat kokeilemaan kahvitahran poistoon käsitiskiainetta ja kylmää vettä. Kuva: Jaana KankaanpääJos paita tahriintuu syödessä, pyykkikorin sijaan vaate kannattaa kiikuttaa keittiön lavuaariin. Moni ruokatahra lähtee sillä, millä se lähtisi astioistakin: käsitiskiaineella.
Toinen joka kodin ihmeaine on sappisaippua. Se tepsii moniin rasva-, ruoka- ja eritetahroihin.
”Paras tapa on poistaa tahrat mahdollisimman tuoreena”, kotitalousasiantuntija Niina Silander Marttaliitosta toteaa.
Mitä vanhempi tahra, sitä heikompi on ennuste, että sen saa pois kokonaan.
”Tyypillisesti vaate heitetään pyykkikoriin, jossa se viruu mahdollisesti päiväkausia odottamassa pesua.”
”Tyypillisesti vaate heitetään pyykkikoriin, jossa se viruu mahdollisesti päiväkausia odottamassa pesua. Tahra kuivuu ja pinttyy kiinni tekstiiliin”, Silander kuvailee.
Kun paita vihdoin työnnetään pesukoneeseen, tahrat ovat ehkä jo unohtuneet. Vielä ennen konepesua tahroja kannattaa esikäsitellä tahranpoistoaineella tai nestemäisellä pyykinpesuaineella.
Marttojen verkkosivuilla on kattava listaus tahranpoistovinkeistä eri tekstiileille ja pinnoille. Sivuilla kerrotaan myös, mistä mainittuja tahranpoistoaineita voi ostaa.
Silander neuvoo ensin selvittämään, mistä tahra on peräisin ja kokeilemaan poistoa sen perusteella. Esimerkiksi veri lähtee tuoreena helposti kylmällä vedellä, mustikka taas kaatamalla kankaaseen kiehuvaa vettä.
Jos alkuperästä ei ole tietoa, kannattaa mieluummin huuhdella viileällä kuin kuumalla vedellä.
”Kuuma vesi voi polttaa tahran kiinni kuituun. Kova hankaaminen taas voi vaurioittaa kangasta tai levittää tahraa.”
Hankaamisen sijaan tahraa voi ensin kosteuttaa ja sen jälkeen painaa kuivalla siivousliinalla, jolloin tahra voi imeytyä liinaan.
Tiskiaine tepsii moniin ruokatahroihin. Kuva: Jaana KankaanpääSilanderin mukaan on kuitenkin tärkeintä, että tahranpoistoa edes yrittää.
”Ekologisin vaate on se, joka on jo kaapissa.”
Hän siis kannustaa ottamaan riskin, että vaate hieman kärsii tahranpoistosta, jos vaihtoehtona on, että vaate jää muuten kokonaan käyttämättä.
”Jos käyttövaatteen tahra ei lähde millään, vaatteen voi tuunata peittämällä tahran esimerkiksi kangaspaikalla tai napilla”, Silander vinkkaa.
Hajunpoistoon Silanderilla on muutama toimiva kikka: Treenivaatteista hienhaju lähtee etikassa liottamalla. Kenkiin voi puolestaan ripotella soodaa, joka seuraavana päivänä imuroidaan pois.
Ruokasooda imee tehokkaasti hajut kengistä. Kuva: Jaana KankaanpääSooda on kätevä myös vaatteiden valkaisuun. Soodasta ja vedestä voi tehdä tahnan, jota voi hieroa esimerkiksi aurinkovoidetahroihin.
Luonnon oma valkaisukeino on auringonvalo. Porkkanasoseen värjäämät vauvan bodyt ja kainaloista kellastuneet kauluspaidat kannattaa siis aurinkoisena päivänä ripustaa ulos pyykkinarulle kuivumaan.
”Ekologisin vaate on se, joka on jo kaapissa.”
Entisaikaan vaatteista on pidetty hyvää huolta, koska uusia ei niin vain ostettu tai ommeltu. Pikamuoti ja halpatyövoima on tehnyt vaatteista niin edullisia, että tahrainen vaate saatetaan heittää surutta pois.
Silander näkee, että vaatehuoltoon suhtaudutaan nykyisin kahtiajakoisesti.
”Kasvava joukko kuluttajia on todella tietoisia ja hankkii vain kestäviä ja laadukkaita vaatteita, joista huolehditaan hyvin.”
Toisaalta on myös paljon suosittuja vaateketjuja, joiden verkkokaupoista tilaillaan uusia vaatteita hetken mielijohteesta.
Tahranpoisto on osa vastuullista kuluttamista ja kiertotaloutta. Se pidentää vaatteen käyttöikää ja parantaa vaatteiden jälleenmyyntiarvoa esimerkiksi kirpputoreilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
