Chilien taimikasvatus vaatii varhaisen alun ja lisävaloa. Kuva: Ville ja Anu
Kukka- ja vihannestaimien viljely alkaa suomalaisissa kasvihuoneissa ‒ kotikasvattajan kannattaa muistaa tuontisiementen riskit
Omien taimien kasvatuksessa on hyvä muistaa, ettei ulkomaisia tomaatteja tai chilejä kannata ostaa ruokakaupasta taimimateriaaliksi.Tilaajalle
Erilaiset yrtit toimivat hienosti hyötykasveina ja tuovat tuoksuvan lisän myös kesäkukkaistutuksiin.Kotimaisten kasvihuonetomaatin ja -kurkun hintojen noususta on puhuttu paljon. Kasvihuonetuotannosta tuli nousseiden energian hintojen vuoksi aiempaa kalliimpaa.
Kuinka käy suomalaisten taimien, jotka kasvatetaan myös kasvihuoneissa? Onko niitä saatavilla ensi keväänä tavalliseen tapaan?
”Tuleva taimisesonki näyttää tavanomaiselta”, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Niina Kangas rauhoittelee.
”Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 40 miljoonaa ryhmäkasvia kukkatarhoilla eri puolilla Suomea. Hyötykasvien taimia kasvatetaan noin miljoona kappaletta.”
Tuonti on melko vähäistä.
Suomessa kesäkukkien ja hyötykasvien sesonki alkaa huomattavasti Keski-Eurooppaa myöhemmin, huippuaika on toukokuussa. Siksi myös kasvatus alkaa myöhemmin kuin Euroopassa.
”Vihannesten taimet ovat lisäksi varsin herkkiä kuljetusvaurioille, joten niitä ei kannata tuoda eikä tätä suuressa mittakaavassa mielestäni tehdäkään”, Kangas kertoo.
Kukka- ja vihannestaimien viljely alkaa suomalaisissa kasvihuoneissa tammi-helmikuun vaihteessa lopussa. Kasvatus ei ole yhtä energiaintensiivistä kuin ruuan kasvihuonetuotanto.
”Lisävaloa ei yleensä käytetä, mutta tietenkin huoneita on lämmitettävä ja lopputalvella voi olla vielä kireitäkin pakkasia”, Kangas kertoo.
Hyötykasveista on viime vuosina puhuttu paljon, mutta kesäistutuksien kestosuosikit, orvokit ja pelargoniat, pitävät taimikasvatuksessa paikkansa. Hyötykasveista tomaatit ja chilit vaativat pitkän taimikasvatuksen, joten moni ostaa niitä valmiina taimina.
”Omassa taimikasvatuksessa kannattaa muistaa, ettei kaupan tomaatteja tai paprikoita voi harkitsematta käyttää kylvöissä, vaikka se voisikin kokeiluna kiinnostaa. Ulkomaisissa vihanneksissa voi olla vaarallisia kasvitauteja, jotka huomataan vasta taimien kasvettua”, Kangas muistuttaa.
Ruokaviraston jaostopäällikkö Annika Wickström kirjoittaa aiheesta viraston blogissa. Hänen mukaansa siemenien kerääminen kaupasta ostetuista hedelmistä on ollut viime vuosina suosittu vinkki lehtiartikkeleissa ja sosiaalisessa mediassa.
Tämä on hänen mukaansa sopivaa niin kauan kuin kasvit pidetään huonekasveina.
”Jos otamme kaupan tomaateista tai paprikoista siemeniä, joista viljelemme taimet ja joita aiomme istuttaa ulos, asia muuttuu välittömästi hieman hankalammaksi. Siemenet voivat näyttää päällepäin hyviltä, kasvu voi olla aluksi hyvä, mutta yhtäkkiä lepotilassa olleet tuholaiset iskevät. Taimet, joita olemme hoitaneet, kuolevat tai pahimmillaan tuhooja leviää lähimmälle ammattiviljelmälle.”
Esimerkiksi siemenissä leviävä ruskokurttuvirus on vaarallinen tomaatin ja paprikan ammattimaisessa tuotannossa, jossa se voi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia vahinkoja. Syötävissä tomaatin tai paprikan hedelmissä siitä ei ole haittaa kuluttajille.
Lisäksi hedelmien siemenissä voi olla muita laatuongelmia. Wickströmin mukaan hedelmätuotannossa käytettävät F1-hybridit ovat keskenään geneettisesti samankaltaiset.
Sen sijaan kun F1-hybridit hedelmätuotannossa risteytyvät, uudesta siemenmateriaalista tulee geneettinen seos.
”Kun otamme siemeniä F1-hybriditomaatista tai paprikasta, uudella taimella ei ole samoja ominaisuuksia kuin emokasvilla. Geneettiset erot voivat esiintyä hedelmän maussa tai taimen kasvussa, muodossa ja ennen kaikkea taimen vastustuskyvyssä taudeille”, Wickström sanoo.
Lajikkeiden ominaisuuksia on myös vaikea arvioida päälle päin.
”Esimerkiksi jotkin lajikkeet soveltuvat vain avomaaviljelyyn eteläisimmillä leveysasteilla, toiset lajikkeet on tarkoitettu kasvihuoneviljelyyn.”
”Onnistuneeseen satoon tarvitaan tietyn suuruinen tehoisa lämpösumma. Tai kasvi on lyhyenpäivän kasvi, mikä tarkoittaa sitä, että kasvi vaatii pitkän yön virittyäkseen kukintaan. Meidän leveysasteillamme, missä kesäisin on lyhyet yöt, kukinta viivästyy, ja siksi sato on huono tai satoa ei muodostu ollenkaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
