Miksi Petäjäveden vanha kirkko nostettiin 1994 yhdeksi Suomen maailmanperintökohteista? – vastauksen saa tänä kesänä Keski-Suomesta
Petäjäinen rakennustaide ja kuolema arjessa ovat esillä Petäjäveden vanhassa kirkossa.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut vanhan kirkon kävijämääriin, mutta kotimaan matkailun elpyminen on nähtävissä myös Petäjävedellä. Kuva: Petteri KivimäkiYleisö pääsee tutustumaan tänä kesänä opastetusti Unescon maailmanperintökohde Petäjäveden vanhan kirkon arkkitehtuuriin ja maailmanperintöalueeseen kuuluvaan hautausmaahan.
Uudet opastusmallit saivat alkunsa Jyväskylän yliopistolla syksyllä 2019 järjestetyllä ”Kehitä kulttuuriperintökohteen vierailukokemusta” -projektikurssilla. Kirkon oppaat ovat työstäneet malleista yleisölle koottavat versiot.
Koronaviruspandemia on vaikuttanut vanhan kirkon kävijämääriin, mutta kotimaan matkailun elpyminen on nähtävissä myös Petäjävedellä.
”Vanhan kirkon vierailijat saavat nyt entistä syvällisemmän käsityksen siitä, miksi Petäjäveden vanha kirkko nostettiin vuonna 1994 yhdeksi Suomen maailmanperintökohteista,” Petäjäveden vanhan kirkon kehitystyöstä vastaava hankepäällikkö Katriina Holm sanoo tiedotteessa.
Jyväskylän yliopiston kurssi toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Kirkkohallituksen tukeman Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhankkeen kanssa.
”Matka petäjäiseen rakennustaiteeseen -teemaopastuksessa syvennytään vanhaan kirkkoon sukupolvelta toiselle siirtyneen vaikuttavan puunveistotaidon tuloksena. Kirkkomaan kätkemää -kierroksella tutustutaan menneeseen suomalaiseen arkeen, hautaukseen liittyviin tapoihin ja uskomuksiin sekä siihen, mikä merkitys omalla hautausmaalla oli entisaikojen petäjävetisille”, Holm kertoo.
Petäjäveden vanha kirkko on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta, ja maailmassa niitä on 1 121. Vuosina 1763–65 rakennetussa Petäjäveden vanhassa kirkossa käy vuosittain noin 14 000 vierailijaa ympäri maailman.
Petäjäveden vanha kirkko liitettiin UNESCOn maailmanperintöluetteloon 1994 skandinaavisen talonpoikaisarkkitehtuurin ja hirsirakentamisen ainutlaatuisena merkkiteoksena.
Myös Petäjäveden vuonna 1879 rakennettuun keltaiseen kirkkoon järjestetään viikoittain opastuksia. Keltaisessa kirkossa voi tutustua tuoreimpaan kirkkotaiteeseen, sillä kirkon sisätiloihin valmistuivat tänä vuonna kuvataiteilija Samuli Heimosen maalaukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
