Kirja-arvio: Antti Rinteen tarinasta ilmat pihalle

Huolellisesti tehdyn elämäkerran nimi voi vanheta parissa kuukaudessa. Lukijan kädessä ei todellakaan ole Antti Rinteen koko tarina.

Pääministerin paikalta juuri heitetty Rinne kuuluu niihin poliitikkoihin, joille aina sattuu ja tapahtuu. Esimerkiksi Matti Ahteen ura on ollut vähän samanmoista sattumusten ja lehtiotsikoiden vuoristorataa.

Rinne on avoimesti auttanut elämäkertureitaan. Vastineeksi painopisteitä on valittu kohteliaasti. Keskeisen työuran rymistelyt ay-juristina ja -johtajana sivuutetaan pieteetillä.

SDP:n johtoon Rinne nousi täpärästi ay-liikkeen tuella. Muinaisen Teknisten liiton ja rautatieläisten johtoukkojen sammumaton halu sekaantua valtakunnan politiikkaan ei taaskaan tarjonnut riittävää pohjaa kestävälle menestykselle.

Rinne kertoo ajattelevansa ja toimivansa kuin koulutettu juristi. Jälkikäteen arvioiden hän kaatui, kun puhui eduskunnalle kuin kihlakunnan oikeuden lautamiehille.

Korkealle poliittiselle päättäjälle ei riitä, että hänen kaksi viimeistä lausumaansa ovat keskenään loogisia. Puheista etsitään koko ajan helmiä yhdistävää nauhaa.

Kirjan keskeisiä lähteitä ovat Antti Rinteen vanhemmat. Kansliapäällikkö Juhani Rinne kuvataan vakaumuksellisena Väinö Tannerin miehenä, joka liittyi Suomi-Neuvostoliitto-seuraan. Kyllä Väinö haudassaan moisille selityksille pyörii.

Toimittaja Lauri Nurmen intohimona on paljastaa kirjoissaan salaliittoja. Hän etsii aina ratkaisevaa kahvaa, jota kääntämällä maailman meno muuttui. Sellaista ei tietenkään voi olla, mutta ajattelevan lukijan mielessä mahtavasta tarinasta pussahtaa ilmat pihalle.

Lue täältä kaikki