• IKIVIHREÄT Jazziskelmän viatonta kaihoa

    Lukemisto
    20.11.201515:00
    Riku-Matti Akkanen

    ”Yön harsoon maa tummentuu

    kuin uupunut se päivään ois.

    Ja pilveen jo häipyy kuu

    kuin onni, jonka annoin pois.”

    Eila Pellinen (1938–1977) levytti vuonna 1958 yhden tunnetuimmista kappaleistaan Onni jonka annoin pois. Laulun myötä läpimurtonsa tehnyt Pellinen oli vain vuotta aiemmin osallistunut Toivo Kärjen johtaman Musiikki-Fazer -levy-yhtiön koelaulutilaisuuteen, jonka hän läpäisi.

    Suomalaisen iskelmän grand old man ihastui oitis Pellisen tunteikkaasti soivaan ääneen ja otti hänet talliinsa. Ennen laulajan uraansa Sulkavalta Helsinkiin muuttanut nuori nainen ehti opiskella latojaksi ja työskennellä myös kirjapainossa.

    Naissolistit viihteen eturiviin

    ”Jos saapuu hän takaisin,

    niin päivä jälleen koittaa vois.”

    Onni jonka annoin pois edustaa tyylillisesti jazziskelmää, joka oli Suomessa suosituimmillaan 1950- ja 60-lukujen vaihteessa.

    Toivo Kärjen salanimellä Antonio Brave tekemä fokstrotti on haikeudestaan huolimatta eteenpäin katsova ja jopa toiveikas. Iskelmällisen pinnan alla kuplivat jazzahtavat rytmit, joista vastasi kapellimestari Ossi Runnen johtama studio-orkesteri.

    Jazziskelmä nosti suomalaiset naissolistit ensimmäistä kertaa viihdetaivaan kiintotähdiksi. Eila Pellisen ohella muistetaan ainakin Laila Kinnunen, Pirkko Mannola ja Brita Koivunen.

    Modernin Suomen sävel

    Jazziskelmä oli modernisoituvan Suomen ääni, jossa kuuluivat moninaiset vaikutteet. Musiikkityylissä yhdistyivät niin slaavilainen kaiho, yhdysvaltalainen jazz kuin 50-luvulla erittäin suositut latinalaisamerikkalaiset rytmit.

    Jazziskelmälle oli ominaista pirteä hyväntuulisuus, joka kuvasti jälleenrakennusajan optimismia. Myönteistä asennetta korosti solistien hyräilevä ja hieman leikkisä laulutapa.

    Ura päättyi varhain

    Eila Pellisen ura lähti nousukiitoon, jota seurasi monia menestyskappaleita, kuten Kaksi kitaraa ja Särkyneen toiveen katu.

    Pellinen nähtiin myös iskelmäelokuvassa Suuri sävelparaati, joka oli ensimmäinen suomenkielinen pelkästään musiikkiesityksiin perustuva elokuva.

    60-luvulla Eila Pellinen lopetti levyttämisen ja esiintyi vain silloin tällöin. Hän menehtyi ennenaikaisesti syöpään vain 38-vuotiaana.

    Riku-Matti Akkanen

    Avaa artikkelin PDF

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 7

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja