Jukka Tilsa näyttää, miten Maaseudun Tulevaisuudesta tuttu Venetsijärvi-sarjakuva syntyy. Kuva: Rami Marjamäki
Jukka Tilsa luottaa vanhoihin peleihin maanviljelyksessä: ”En tarvitse uutta konekantaa, herranen aika sentään”
Eräjärvellä asuva maanviljelijä-taiteilija Jukka Tilsa piirtää Venetsijärvi-sarjakuvaa Maaseudun Tulevaisuuteen.TilaajalleOrivesi
Jukka Tilsa luottaa vanhoihin traktoreihin maanviljelyksessä. Kuvassa on Massey Ferguson 165 S. Kuva: Rami MarjamäkiJukka Tilsa on harvinainen mies Suomessa. Hän on elättänyt perheensä vuosikymmenet sarjakuvien tekemisellä ja pienimuotoisella maanviljelyksellä.
Oriveden Eräjärvellä asuva maanviljelijä piirtää Venetsijärvi-sarjakuvaa Maaseudun Tulevaisuuteen kolmesti viikossa.
Agraarihenkinen hyvän mielen sanomalehtisarjakuva kertoo isännän ja emännän arjesta pienellä maatilalla, jossa sika ja lehmä ovat harvinaisen puheliaita.
”Sarjakuvassa koneet ovat vanhoja ja lehmillä ei ole edes korvamerkkejä. Ne ovat visuaalisesti niin kurjan näköisiä. Korvamerkit myös tipahtelivat aina, kun meillä oli vielä lehmiä.”
Naapurit luulevat, että kaikki Venetsijärvi-sarjakuvan tapahtumat perustuvat Jukka Tilsan omiin kokemuksiinsa pientilalla.
”Välillä sarjakuvassa on sananvaihtoja, jotka tulevat oikeasta elämästä. Yllättäen keksityt jutut ovat kuitenkin uskottavampia.”
Tilsa teki Venetsijärveä ensialkuun Maito-Pirkan tiedotuslehteen. Maaseudun Tulevaisuuden lukijat ovat saaneet nauttia taiteilijan absurdista huumorista ja naiivista piirrostyylistä jo toistakymmentä vuotta.
”Olen aina piirtänyt tarpeettoman nopeasti ja pyrin yksinkertaiseen ilmaisuun. Esimerkiksi isäntä on kalju, jotta minun ei tarvitse tehdä hankalaa tukkalaitetta. Ihailen kyllä piirtäjiä, jotka malttavat vetää viivan hitaasti”, Tilsa kertoo.
”Venetsijärvi on vähän jämähtänyt paikoilleen”, vaimo antaa vieressä lempeää kritiikkiä.
Jukka Tilsan sarjakuvainnostus sai alkunsa lapsuudessa seminologien eli keinosiementäjien tilavierailusta. He kauppasivat perheelle muun muassa Aku Ankka ja Nakke Nakuttaja -lehtiä.
Vanhemmat lupasivat tilata Jukalle sarjakuvalehden, jos hän opettelee itse lukemaan.
”Opin lukemaan omin päin Aamulehden sarjakuvista ja sain välittömästi Retu-lehden”, Tilsa kertoo.
Esikoisteoksensa Zärpä-omakustannelehden kolme ensimmäistä numeroa hän julkaisi vuonna 1980.
”Sitten tuli tilauksia ja paineita. Mietin, että eihän tätä jaksa kukaan. Lopetin sarjakuvien piirtämisen 15 vuodeksi.”
Punkkiin nuorena miehenä hurahtanut Jukka Tilsa tunnetaan monipuolisena muusikkona kymmenistä bändeistä. Hän soittaa esimerkiksi klarinettia Jahnukaiset-yhtyeessä, jota on kuvattu jokamiesluokan jazziksi.
1980-luvun puolivälissä Tilsa ryhtyi myös maalaamaan. Hän on pitänyt pieniä näyttelyitä säännöllisesti.
”Ensimmäinen visioni pikkupoikana oli, että rupean taiteilijaksi, koska tauluja maalaamalla ansaitaan rahaa.”
”Olemme vetäneet maatilaa aika matalalla profiililla. Tila ei ole kasvanut tai pienentynyt mihinkään vanhempieni ajoista.”
Jukka Tilsan kädenjälkeä. Kuva: Rami MarjamäkiJukka Tilsan mielestä väljyys on parasta maaseudulla asumisessa.
”Naapureita ei haittaa, vaikka pidämme bänditreenit pihalla. Se on arkipäivää, että kurjet ja mäyrät huutavat nurkissa. Luonnon lähellä oleskelu ei ole ainakaan ihmiselle haitaksi.”
Tilsa onkin viettänyt lähes koko elämänsä samassa pihapiirissä Eräjärvellä. Hän kokeili asumista ruuhka-Suomessa muutaman vuoden työskennellessään Karjaan keinonahkatehtaalla.
Maaseutu vei kuitenkin voiton, koska kerrostalossa asuminen kävi ahtaaksi vaimon koirille. Kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos 1985.
”Olemme vetäneet maatilaa aika matalalla profiililla. Tila ei ole kasvanut tai pienentynyt mihinkään vanhempieni ajoista. No olen hommannut vähän paremman niittokoneen”, isäntä naurahtaa.
Jukka Tilsa piirtää edelleen sarjakuvia perinteisellä mustekynällä. Värityksen hän tekee tietokoneen ruudulla. Kuva: Rami MarjamäkiLegendan mukaan Jukka Tilsa aloitti uudestaan 1990-luvulla sarjakuvien piirtämisen, jotta saa tienattua rahat vannesahan hankintaan.
”Sain ostettua jokin aika sitten lopulta vannesahan, mutta en ole ehtinyt vielä sahata sillä mitään”, huumorimies hymyilee.
Pariskunta piti aluksi karjaa Eräjärvellä, mutta EU-jäsenyyden myötä lehmistä luovuttiin. Pienen lypsykarjatilan pyörittäminen kävi kannattamattomaksi, eivätkä isot investoinnit houkuttaneet.
Kuuden lapsen isä Jukka Tilsa hyppäsi karjatilallisen saappaista täysipäiväiseksi sarjakuvapiirtäjäksi. Miehelle kävi tuuri, kun hän pääsi Helsingin Sanomiin tekemään Postimies Niiloa.
”En uskaltaisi enää jättäytyä vapaaksi taiteilijaksi, mutta aika oli erilainen. Vuosituhannen vaihteessa sanomalehdillä riitti rahaa. Kun sanoin sarjakuvastani hintapyynnön, lehdet pyöristivät summaa ylöspäin.”
Nyt-liitteeseen Tilsa piirsi muun muassa Eikka Etevää, joka perustui Jukan Eino-isään. Arvostelijat luonnehtivat Eikka Etevää puolialastoman perunan näköiseksi.
”Eikalla oli yllään vain farmarihousut ja leveä vyö. Onko se jo nykyään epäkorrektia olla sarjakuvassa ilman paitaa? Ehkä Eikalle pitäisi laittaa liivit päälle”, taiteilija pohtii.
Jukka Tilsalle piisaa pienimuotoinen maanviljelys. Hän luopui vaimonsa kanssa lehmistä Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi. Kuva: Rami MarjamäkiJukka Tilsan aktiiviaika osui suomalaisen sarjakuvan kultakauteen, jolloin hän sai piirtää strippejä viikoittain useaan lehteen.
”Minua tituleerattiin jopa sarjakuvatehtailijaksi. Otin sen kohteliaisuutena, vaikka kommentissa oli nurpoilun sävyä.”
Tilsan mukaan kotimaisen sarjakuvan taiteellinen taso on pysynyt korkeana. Ongelma on lähinnä se, mistä piirtäjät saavat elantonsa, kun lukeminen vähenee.
”Välillä tuntui, että sarjakuva on vain vanhojen ukkojen harrastus. Nyt naiset tekevät paljon sarjiksia yhteiskunnallisista aiheista, kuten mielenterveydestä”, 63-vuotias alan konkari kiittelee.
Suomalaisella sanomalehtisarjakuvalla menee yhä kohtalaisen hyvin.
”Kun tein ekoja sarjiksia 1970-luvun lopulla, missään lehdessä ei ollut kotimaisia sarjakuvia lukuun ottamatta Tarmo Koiviston Mämmilää. Nyt Maaseudun Tulevaisuudessa on sivun mitalta suomalaisia sarjakuvia”, hän iloitsee.
Pauli Kallion pyörittämä Suuri Kurpitsa -kustantamo on julkaissut lähes kaikki Tilsan sarjakuvakirjat. Jukka on myös piirtänyt Kallion kirjoittamia sarjakuvia, joista voi mainita Postimies Niilon ja Sekametsän.
2020-luvulla Jukka Tilsa on tehnyt lapsille suunnattuja sarjakuvia Ylen Pikku Kakkosesta tutun Teemu Palosaaren runoihin.
Kaksikon sarjakuvateos Runoja lapsille ja muille älyköille sai vuoden 2022 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. Kirjan jatko-osa ilmestyi kesällä.
”Menin aluksi hämilleni, miten runokirjan voi kuvittaa sarjakuvilla. Sitten hoksasin, että voin keksiä sarjakuvan runon synnyttämien vaikutelmien pohjalta”, Tilsa sanoo.
Jukka Tilsa viljelee Eräjärvellä heinää, jotta vaimon ponit Mingus ja Freddie saavat ravintoa. Kuva: Rami MarjamäkiJukka Tilsa
Vuonna 1961 Eräjärvellä syntynyt sarjakuvapiirtäjä ja maanviljelijä.
Oriveden Eräjärvellä sijaitsevalla Tilsan tilalla viljellään nykyään kauraa ja heinää. Karjanpito loppui 1990-luvulla.
Sarjakuva-ura alkoi vuonna 1980 julkaistusta Zärpä-omakustannelehdestä. Tilsalta on ilmestynyt lukuisia sarjakuva-albumeita.
Sai vuonna 2001 Suomen sarjakuvaseuran myöntämän Puupäähattu-palkinnon. Piirtänyt monia sarjakuvia eri lehtiin, mm. Postimies Niiloa ja Eikka Etevää Helsingin Sanomiin.
Piirtää nykyään Maaseudun Tulevaisuuteen Venetsijärvi-sarjakuvaa. Teki Oriveden kaupunkistrategian sarjakuvana 2019.
Perheeseen kuuluu vaimo ja kuusi aikuista lasta. Soittanut kymmenissä yhtyeissä. Tekee myös kuvataidetta.
Nykyisin Jukka Tilsa viljelee sukutilallaan kauraa sekä heiniä vaimon poneille.
”On mukava pitää pellot viljelyksessä. Maanviljely on hyvää vastapainoa piirtämiselle ja siitä saa pientä tuloa.”
Pienviljelijä luottaa edelleen vanhoihin traktoreihin Valmet 502:een ja Massey Ferguson 165 S:ään.
”Niillä kelpaa posotella. En tarvitse uutta konekantaa, herranen aika sentään. Pojat aina sanovat, että minun pitäisi hommata jyrymmät traktorit tai edes etukuormain. Sehän on hankala vehje”, Jukka Tilsa päivittelee.
Jukka Tilsa muutti vaimonsa kanssa takaisin kotitilalleen Eräjärvelle vuonna 1985. Isännän takana katselee Turbo-koira. Kuva: Rami Marjamäki- Osaston luetuimmat
