

Kun yrittäjä on selvinnyt sekä työuupumuksesta että konkurssista, häntä voinee kuvata tosiyrittäjäksi. Vaikka suomalaiseen kulttuuriin kuuluu yhä häpeä, vaikeudet ovat niitä käännekohtia, joissa ihmiselämässä oikeasti merkittävät asiat erottuvat.
”Et voi kehittyä, jos et koe myös vastoinkäymisiä. Epäonnistumiset pitää käydä läpi ja ottaa niistä oppi hyväksi”, tuumii vihtiläinen Carita Peltonen.
Menestyneenä sarjayrittäjänä tunnetun Peltosen yritys Metsä/Skogen joutui konkurssiin nopean nousun jälkeen kesällä 2021.
”Oli siinä synkät hetkensä. Mutta loppupelissä pitää ohjata ajatuksia niin, että elämä kantaa, vaikka kuinka ravisteltaisiin.”
Peltonen oli ennen tätä yritystä kokenut työuupumuksen. Silloin vuonna 2018 hän päätyi myymään osuutensa vastuullisen työvaatetuotannon yrityksestä Touchpointista.
Jälkikäteen hän tunnistaa olleensa molemmissa tilanteissa liiankin sinnikäs. Varsinkin koronan keskellä hän puski uuden yrityksen kanssa eteenpäin kuin muskettisoturi, vaikka peli olisi pitänyt osata puhaltaa poikki jo aiemmin.
”Rohkeus on tärkeä ominaisuus yrittäjälle, mutta tyhmän rohkea ei pidä olla. Tarvitaan myös analyyttisyyttä”, Peltonen sanoo.
Toisaalta jos ei ole sinnikkyyttä, ei yrittäjänä pärjää.

Aikuinen tytär esittikin konkurssin jälkeen tärkeän huomion, joka auttoi katsomaan asioita toisin: ”Olet meidän äiti, mutta olet aina myös yrittäjä.”
Yrittäjyys on elämäntapa.
Carita Peltosen pelastus on ollut työterveyshuollon ammattilaisten ohessa metsä.
”Kun työuupumus heitti minut kanveesiin, en halunnut nähdä ihmisiä. Metsä oli ainoa paikka, johon menin.”
Peltonen oli kasvanut ja asunut suuren osan aikuiselämästään metsän lähellä. Se oli tärkeä paikka ulkoiluun koiran ja aiemmin myös hevosen kanssa.
Uupumuksen keskellä hän löysi metsään uudenlaisen suhteen: ”Metsä nopeutti toipumista. Siitä tuli turvapaikka, lopulta myös inspiraation lähde. Se myös antoi minulle liikeidean.”
Metsä/Skogen onnistui reilun kahden vuoden toiminta-aikana tuotteistamaan suomalaisille tärkeän metsän yrityslahjojen markkinoille aikaan, jolloin monet kaupunkilaiset etsivät itseään ja yhteyttä luontoon suorittamisen keskellä.
Sitten tuli korona. Kassavirta kuihtui eikä Sponda tullut vastaan Helsingin Mannerheimintien varrella sijainneen suuren myymälän vuokrissa. Samaan aikaan oli tähdätty niin koti- kuin vientimarkkinoille.
”Toimintaa rakennettiin velkarahalla. Se oli suuri riski.”
Onneakin Peltonen löytää konkurssista. Ei jäänyt maksamattomia laskuja pienyrittäjille tai palkkoja työntekijöille eikä velkaa. Ulosottoon ei jäänyt merkintöjä, mikä olisi vaikeuttanut uuden aloittamista.
Yrittäjänä Peltonen menetti silti omaisuutensa, jota oli aiemmilla yritysmyynneillä saavuttanut. Vaihtoon meni myös koti Siuntiossa.
Normaalioloissa ympärillä olevat, luotetut asiantuntijat auttavat kehittymään yritystä nopeammin kuin mihin yrittäjän oma osaaminen riittäisi. Konkurssin keskellä verkostoituminen voi tuottaa odottamatonta apua uuteen.
Näin kävi Carita Peltoselle.
Metsä/Skogenissa mukana rinnalla työskennellyt Riikka Hakala uskoi yhtä ideaan. ”On ihana tunne, että meillä on Riikan kanssa vahva tiimi. Aina on asenne, että täältä noustaan.”
Uskoa yritysideaan viestitti myös pääomasijoittaja Katariina Laakkonen, jonka tuella saatettiin ostaa brändi takaisin konkurssipesältä.
Myös yhteistyökumppaneina olleet pienyritykset ja asiakkaat kannustivat jatkamaan.
Uusi yritys, Metsämood syntyi tuhkasta vain reilu puoli vuotta myöhemmin. ”Meidän missio oli ja on edelleen saada ihmiset rauhoittumaan ja löytämään metsät.”
Vaikka kuluttajat ovat inflaation laukatessa varovaisia hankinnoissaan, yrityslahjojen puolella menee hyvin. Vastuullisuus on alkanut lyödä läpi. Hyvinvointiin mukaan lukien henkilöstön jaksaminen panostetaan.
Elämys metsästä voidaan tuoda sisustuksen, äänien ja myös tuoksujen kautta niin liike- kuin työtiloihin. Esimerkki moniaistillisesta tilasta löytyy Scandinavian Outdoorin myymälästä Pirkkalasta.
Tuotteet ovat pienten kotimaisten yritysten valmistamia: esimerkiksi soijavahakynttilät, palasaippuat ja puutuotteita tulee kolmelta eri yritykseltä Nurmijärveltä, pipoja Tuusulasta ja hunajaa Vihdistä. Villiruokatuotteita valmistetaan Eurassa.
Osassa puu- ja tekstiilituotteita on teollisempaa sarjatuotantoa, kotimaista sekin.
Tahti on silti nyt maltillinen, vaikka ely-keskuksen rahoitusasiantuntija oli todennut ensimmäisen tilikauden jälkeen, että harva aloittava yritys yltää vastaavaan.
Kasvua haetaan työn kautta, ei velaksi, Peltonen painottaa.
Ennen konkurssia myynti veti Japaniin hyvin ja pyyntö yhteistyön jatkosta tuli pian uuden yrityksen aloitettua.
”Ensin ajattelin, että liian aikaista, mutta heinäkuussa keskustelimme jatkosta ja lokakuussa lähtivät ensimmäiset villiruokatuotteet.”
”Japanissa lääkärit määräävät hoidoksi myös metsäterapiaa, mikä on meillä vielä aika alkupolulla.”
Metsät ovat Japanissa arvostettuja, ja niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa japanilaiset ovat edelläkävijöitä. Tunnetusti suomalainen luonto ja design ovat saarivaltiossa arvossaan.
”Siellä lääkärit määräävät hoidoksi myös metsäterapiaa, mikä on meillä vielä aika alkupolulla”, Peltonen sanoo.
Korona-aikana suomalaiset löysivät konkreettisesti takaisin metsään. Kääntöpuolena oli etenkin suosituilla ulkoilureiteillä ja kansallispuistoissa, että metsään myös jätettiin kaikki.
”Katsoin kauhuissani, kuinka vaipatkin oli heitetty metsään”, Peltonen kertoo kokemuksiaan pääkaupunkilaisten valtaamasta Nuuksiosta.
Pitkään vastuullisuusasioiden kanssa toimineena hän tietää, että nykyaikainen metsäteollisuus on yksi kiertotalouden edelläkävijöistä.
Samaan aikaan kokonaan suojeltujen metsien osuus on Luonnonperintösäätiön mukaan Suomessa 13 ja Uudellamaalla vain kolme prosenttia.
Peltosen mielestä on mennyttä aikaa ajatella mustavalkoisesti, että metsätalous ja suojelu sulkevat toisensa täysin pois. ”Uskon, että alkaa olla yhteinen ymmärrys, että jotain on tehtävä vanhojen metsien säästämiseksi.”
Tämän eteen Metsämood toimii osaltaan yhteistyössä juuri Luonnonperintösäätiön kanssa.

Carita Peltonen menee metsään joka päivä useamman kerran pointteri Rudolfin kanssa. Puhelin on mukana, mutta siihen ei turista pitkään, vaikka joku soittaa.
Hän pysähtyy havainnoimaan, mitä metsä puhuu, miltä se näyttää ja tuoksuu juuri siinä vuodenajassa. Puiden halaaminen ei enää tunnu naurettavalta niin kuin ennen uupumista vaan se on yrittäjälle tärkeä tapa rauhoittua hetkeen.
”Se juurruttaa ja antaa voimaa. Samalla tajuaa myös, kuinka pieni osa ihminen on luonnon kiertokulussa.”
Vaikka hän yrittäjänä edelleen ”tykkää ajatella isosti”, vastoinkäymiset kirkastivat myös pienuuden merkityksen.
”Pienuus tuo ketteryyttä”, hän tuumaa.
Koronan jälkeisessä maailmassa, jossa Ukrainan sota jatkuu, se on monelle yritykselle välttämätön oppi: vain ketterä pystyy reagoimaan markkinoiden epävakauteen.
Juttu on alun perin julkaistu kuukausiliite Kantrin huhtikuun 2023 numerossa.
Carita Peltonen on sarjayrittäjä. Ensimmäinen yritys Vision Design valmisti työ- ja markkinointivaatteita ja myytiin osaksi Lindströmiä vuonna 2005.
Kestävin periaattein työvaatteita valmistaneesta Touchpointista Peltonen myi osuutensa vuonna 2018.
Metsä/Skogen perustettiin 2019 ja se ajautui konkurssiin koronan keskellä 2021.
Samaan brändiin perustuva Metsämood aloitti vuoden 2022 alusta ja ensimmäisen tilivuoden liikevaihto oli 560 000 euroa.
Yrityslahjoiksi myydään samoja tuotteita, jotka löytyvät kuluttajille omasta verkkokaupasta.
Peltonen asuu Vihdissä pointterinsa kanssa. Perheeseen kuuluu kaksi aikuista tytärtä.