Katse tulevaisuuteen. Pia ja Janne Puttonen kokevat, että ratkaiseva askel kohti parempaa on otettu. Tilan taloutta on tervehdytetty määrätietoisesti saneerausmenettelyssä. Kuva: Petteri Kivimäki
Saneerausmenettely kävi voimille mutta pelasti maatilan – ”Olen vakuuttunut, että tämä on monella tilalla ainoa keino välttää konkurssi”
Viljelijäpariskunta Janne ja Pia Puttonen kokevat, että pahin on nyt ohitettu. Saneerausohjelma on sellainen, että sen avulla yritys pelastuu ja voi jatkossa olla hyvinkin menestyvä.TilaajalleJuva
Maatalousyrittäjillä Janne ja Pia Puttosella on takanaan raskaita vuosia, kun maatilaa haettiin yrityssaneeraukseen. Menettely kuitenkin pelastaa tilan konkurssilta, josta tilanpitäjät iloitsevat. Kuva: Petteri KivimäkiPurholan maatilalla Juvalla viime vuodet ovat olleet raskaita niin taloudellisesti kuin henkisesti. Kun pankki ilmoitti alkuvuodesta 2021, ettei se enää suostu järjestelemään tilan lainaohjelmia uusiksi, ajauduttiin umpikujaan.
”Pyrimme vielä suostuttelemaan pankkia uudelleenjärjestelyihin. Kun siitä ei tullut mitään, haimme maatilaa saneerausmenettelyn piiriin”, maatalousyrittäjä Janne Puttonen kertoo.
Muut velkojat olisivat vielä kesällä 2021 suostuneet vapaaehtoisiin maksujärjestelyihin, mutta pankki pysyi kannassaan.
”Ajatus maatilan saneerauksesta ei ollut sattumaa, vaan pakon sanelemaa. Vaihtoehdot olivat konkurssi tai saneeraus.”
Juridisesti yrityssaneeraus etenee kolmivaiheisesti.
Tila jätti kesäkuussa 2021 Pohjois-Savon käräjäoikeuteen hakemuksen yrityssaneeraukseen.
”Ensimmäisessä vaiheessa käräjäoikeus kuulee suurimpia velkojia ja pohtii, voiko saneerauksen aloittaa. Järjestelyn on oltava velkojille konkurssia kannattavampi”, Puttonen sanoo.
Toinen vaihe, saneerausmenettely, käynnistyy päätöksen ollessa myönteinen.
”Elokuussa 2021 tuli vihreää valoa. Lähdettiin läpivalaisemaan kaikkea yrityksen toimintaa. Yritystoiminnan on oltava perusteiltaan kannattavaa”, maatalousyrittäjä tähdentää.
Käräjäoikeus asetti selvitysmieheksi asianajaja Jari Karhisen.
”Selvitettiin, löytyykö realisoitavissa olevaa omaisuutta, joka ei ole yritystoiminnan kannalta olennaista. Jos olisi nurkissa urheiluauto tai muskelivene, ne lähtisivät tässä kohtaa myyntiin”, Puttonen kertoo.
Tiilalla ei selvitysmiehen mukaan ollut ylimääräistä realisoitavaa. Pankki kuitenkin edellytti, että kaksi tilan järvenrantatonttia laitetaan myyntiin.
Saneerausmenettelyssä läpivalaistaan yritystoiminnan rakenne.
”Selvitetään, onko ylimääräisiä rönsyjä, jotka eivät toimi. Meillä oli vain maidontuotantoa ja yksi vuokramökki, joka sekin katsottiin yritystoiminnan kannalta perustelluksi”, Puttonen sanoo.
Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija Arto Karila ProAgria Etelä-Savosta oli keskeisessä roolissa saneerausohjelman laatimisessa.
Karilan kanssa Puttoset pureutuivat syihin kasautuneiden maksurästien ja kasvavan laskupinon taustalla.
”Arto perehtyi asioihin perusteellisesti. Hän havaitsi, mikä johtamisessani oli vialla. Vaikka investoinnit sinänsä pohjautuivat tarkkoihin laskelmiin ja olivat yksittäisinä perusteltuja, ei kokonaiskuva ollut riittävästi hallussa.”
Tilalla oli investoitu liian voimakkaasti ja nopeasti. Vaikka yritystoiminta sinällään oli kannattavaa, olivat investoinnit liian kallita.
”Jatkuva tilakoon kasvattaminen johti myös siihen, että prosessit olivat jääneet hiomatta. Keskituotos maidossa laahasi.”
Janne Puttonen aloitti tilanpidon Juvan Hatsolassa 1987, 17-vuotiaana.
Tuolloin maatilalla oli pieni 13-lehmäinen parsinavetta. Nykyään maidontuotanto rakentuu 170 lypsävän naudan varaan. Tilan nuorkarja on pääluvultaan saman suuruinen.
”Ensimmäinen kompastus tapahtui jo 2006, kun rakennettiin yhden robotin pihattonavetta kaikkine tiloineen. Kustannukset karkasivat silloin käsistä.”
Vuonna 2009 pihattoa laajennettiin ja sinne tuli toinenkin robotti. Vuonna 2015 robotit olisivat olleet vaihtoiässä, jolloin siirryttiin asemalypsyyn. Eläinmäärää edelleen kasvatettiin ja tuotantotiloja laajennettiin.
”2014 tapahtui ratkaiseva käänne huonompaan. Jo ennen sitä investoinnit olivat liiallisia, mutta kun maitotuotteiden myynti Pietariin tyssäsi, heikkeni toimintaympäristö kerralla”, Puttonen summaa.
”Maatila olisi pitänyt viedä saneeraukseen jo 2014. Paljon helpommalla olisi päästy.”
Saneerausmenettelyn kolmas ja viimeinen vaihe, varsinainen saneeraus, käynnistyi Purholan tilalla lokakuussa 2022. Maatalousyrittäjät laativat Karilan ja Karhisen avustuksella seitsenvuotisen tilan saneerausohjelman, jonka käräjäoikeus ja velkojat vahvistivat.
”Edelleen mennään hyvin ohuella. Jos yksikin lasku jää maksamatta ajoissa, kaatuu koko saneerausjärjestely siihen. Mutta kyllä pahin on ohitettu”, Pia Puttonen arvioi.
Puttosilla on vakaa aikomus tervehdyttää tilansa talous lähivuosina.
”Saneerausohjelma on sellainen, että sen avulla yritys pelastuu ja voi jatkossa olla hyvinkin menestyvä. Vaikka velkojat kärsivät tässä luottotappioita, ovat he silti tukeneet meitä ja jatkaneet yhteistyötä. Siitä heille kiitos”, Janne Puttonen sanoo.
Matkan varrella on ollut myönteisiäkin kohtaamisia.
”Ikimuistoisin ja lämmittävin ele oli toisen maitotilan työntekijän lainaaminen meille loman ajaksi ilman korvausta, kun lomituspalvelut olivat pannassa saneerausmenettelyvaiheen aikana 17 kuukautta”, viljelijä kertoo.
Puttosten kolme lasta ovat osallistuneet aktiivisesti tilan töihin.
”Sekin on motivoinut jatkamaan kaikesta huolimatta, että tila voisi pysyä perheen käsissä.”
Viljelijäpariskunta on saanut kovina aikoina tukea toisistaan, lapsistaan, naapureilta ja ystäviltä. Myös velkojat ovat enimmäkseen olleet ymmärtäväisiä. Kuva: Petteri KivimäkiSaneerausprosessia Janne Puttonen kuitenkin kuvailee raskaaksi.
”Täytyy kiittää selvitysmiestä ja asianajaa sekä vaimoa ja muutamaa hyvää ystävää. Ilman heitä en varmaan olisi enää edes elossa”, mies sanoo vakavana.
Saneerausmenettelyyn latautui pelkoja, jotka osoittautuivat myöhemmin turhiksi.
”Olen itse koulukiusattu, joten pelkäsin, että lapsiani kiusataan tämän takia. Ja epäonnistumisen myöntäminen oli hyvin vaikeaa.”
Talousvaikeuksissa olevien tilojen kannattaa Janne Puttosen mielestä tosissaan harkita saneerausmenettelyyn hakemista.
”Olen vakuuttunut, että tämä on monella tilalla ainoa realistinen keino välttää konkurssi. Mutta menettely kannattaa aloittaa ajoissa. Mitä pidemmälle sitä lykkää, sitä vaikeammaksi asiat käyvät.”
Joskus myös konkurssi voi olla parempi vaihtoehto, viljelijä pohtii.
”Tämä on rankka keikka. Saneerausmenettely kannattaa puskea läpi jos uskoo, että yritystoiminta on pohjimmiltaan kannattavaa ja pää kestää. Mutta mitään muita suuria ongelmia elämässä ei saa olla samanaikaisesti. Silloin ei jaksa.”
- Osaston luetuimmat
