Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa jyräävät historia ja vieraat maat

Kaunokirjallisuuden kuusi FInlandia-ehdokasta julkistettiin tänään perjantaina. Kirjoissa painottuvat niin historia kuin vieraat maat ja kulttuurit.

Olli Jalosen Taivaanpallo kertoo tähtitieteilijän oppipojasta, jota elämä lähtee viemään Saint Helenan saarelta Lontooseen 1600-luvulla. Jalonen voitti Finlandia-palkinnon vuonna 1991 teoksellaan Isäksi ja tyttäreksi.

Rakkaus ja omat juuret ovat keskiössä Katja Ketun Rose on poissa -romaanissa. Suomalainen Ettu herää reservaatissa Minnesotassa ja huomaa, että Rose on poissa. Heidän tyttärensä Lempi tuntee olevansa reservaatissa liian valkoinen ja sen ulkopuolella liian intiaani.

J. Pekka Mäkelän Hunan sijoittuu 1930-luvun Kiinaan, missä lähetyssaarnaajat levittävät kristinuskoa ja lukutaitoa. Kiinan ja Japanin välille syttyvä sota muuttaa kuitenkin monta elämää.

Vaiettuun aiheeseen tarttuva Pauliina Rauhalan Synninkantajat pureutuu lestadiolaisyhteisössä käytössä jyllänneitä hoitokokouksia. 1970-luvun lopun Pohjanmaalle sijoittuva kirja seuraa yhden perheen vaikeita vaiheita.

Myös Lars Sundin teos Missä musiikki alkoi sijoittuu Pohjanmaalle. Purettavan ravintola Terrazzon kautta matkataan menneille vuosikymmenille.

Sata vuotta sitten käyty sisällissota näkyy ehdokaslistassa. Jari Järvelän Kosken kahta puolta -teos sijoittuu vuoteen 1977. Pienen pojan mummit asuvat kosken vastakkaisilla puolilla, mutta eniten heitä erottaa eri puolilla oleminen vuonna 1918.

Finaalikuusikon valinneeseen palkintolautakuntaan kuuluvat kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen, toiminnanjohtaja Anne Helttunen ja maajohtaja Marjo Tuomikoski. Lopullisen voittajan valitsee kirjallisuustoimittaja, Turun kirjamessujen ohjelmajohtaja Seppo Puttonen.

Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat julkistetaan 28. marraskuuta. Jokaisen kilpailun voittaja saa 30 000 euroa.

Kaunokirjallisuuden Finlandia jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984.