Joogaa, ruokakursseja ja nuorten iltoja – kyläkoulut tarjoavat puitteet moneen käyttöön
Vanhoille koulukiinteistöille on kehitetty monenlaista käyttöä Vihtijärven ja Hirsilän kylissä.Tilaajalle
Vanhojen koulukiinteistöjen palvelutarjontaa on laajennettu ja niille on kehitetty uudenlaista käyttöä eri puolilla Suomea. Kuva: Johannes TervoHirsilän kyläkoulu Orivedellä päätettiin lakkauttaa syksyllä 2021. Pettyneet asukkaat eivät kuitenkaan halunneet päästää 1930-luvulla valmistunutta koulurakennusta käsistään.
”Keväällä 2022 ilmeni, että kiinteistö halutaan myydä. Tajuttiin äkkiä, ettei kylällä ole kohta mitään kokoontumispaikkaa. Se olisi ollut katastrofi”, kertoo Hirsilän seudun kylät yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Viitaniemi.
Yhdistys sai kiinteistön haltuunsa puolen vuoden neuvottelujen jälkeen ja paikalle alettiin kehittää Hirsilän Kylätaloa. Toiminta on käynnistynyt toden teolla tänä vuonna, eikä käyttäjistä ole ollut pulaa.
”Ykkösprioriteetti on palvella lapsia ja nuoria, joita kuitenkin täällä on jonkin verran, ja heille on järjestetty nuokkareita. Kylätaloa on myös vuokrattu yrityksille koulutus- ja TYHY-käyttöön.”
Lisäksi varttuneemmalle väelle on tarjottu keskusteluiltoja ja kesämaanantaisin on järjestetty motoristikahvilaa. Kylän nuorille on suunnitteilla myös luontokerho.
”Kiinteistöä on pidetty toiminnallisena ja esimerkiksi sähköt on uusittu koulun toimiessa. Pieniä luokkahuoneita on vuokrattu jo nyt harrastuskäyttöön ja niihin on tarkoitus saada kurssitoimintaa. Juhlasalia on myöskin helppo yksilöidä erilaisiin tilaisuuksiin”, Viitaniemi kertoo.
Kylätalon suurin kulu koituu öljylämmityksestä, jonka vaihtamiseen haetaan hankerahoitusta. Vaikka kuluja riittää, ovat onnistumiset ruokkineet uskoa toiminnan tulevaisuuteen.
”Olin itsekin hieman skeptinen, että miten 850 lämpimän neliön rakennus saadaan toimimaan. Paljonhan se on tietänyt työtä, mutta toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Eikä tässä olla pyyhettä kehään heittämässä.”
Lähes satavuotias Vihtijärven koulu sen sijaan toimii yhä. Asiat olisivat voineet mennä toisin, sillä rakennus asetettiin käyttökieltoon 2000-luvun alussa sisäilmaongelmien vuoksi. Koulua uhkasivat lakkauttaminen ja purkutoimet.
Vastoinkäymiset saivat kyläläiset käärimään hihansa.
”Monelle kyläläiselle se olisi ollut pyhäinhäväistys. Laitoimme vuonna 2006 vireille selvityksen siitä, pystyisikö kyläyhdistys korjaamaan rakennuksen”, kertoo Vihtijärven kyläkoordinaattori Kaarina Ekholm.
Vihtijärven kyläyhdistys hankki koulun omistukseensa ja ryhtyi korjaustöihin talkootyöllä sekä Hiiskulan kartanon myöntämällä lainalla. Koulutoiminta pääsi jatkumaan rakennuksessa vuonna 2009.
”Parhaimmillaan korjaustalkoisiin osallistuttiin kolmen sukupolven voimin, ja ne todella toivat ihmisiä yhteen. Kun on monta metriä seinää maalattavana, on aikaa jutella yhtä ja toista sekä tutustua.”
Perusteellisesti korjatun koulurakennuksen haluttiin palvelevan paitsi koululaisia, myös muita kyläläisiä.
”Sittemmin täällä on järjestetty joogaa, ruoka- ja kirjoituskursseja sekä virkistystoimintaa vanhemmalle väelle. Joihinkin kursseihin on saatu Maaseudun Sivistysliiton tukea. Tiloja myös vuokrataan, ja tälläkin hetkellä siellä työskentelee etätyöläinen”
Rakennus palvelee yhä alkuperäistä tarkoitustaan kouluna. Palvelupohjan laajentaminen on edellyttänyt myös uudenlaisia ratkaisuja sisätiloissa.
”Hankimme esimerkiksi tuolihissin Leader-rahoituksella. Korkeissa huoneissa kaikui paljon, joten hankimme myös pintaturpeesta valmistettuja akustiikkamateriaaleja luokkahuoneisiin”, Ekholm kertoo.
Kyläyhdistys on velvoitettu pitämään rakennus koulukäyttöön soveltuvana, ja uudistuksia on puitu yhdessä Vihdin kunnan kanssa. Samalla Ekholm kiittelee kyläläisten aktiivisuutta, jonka hän näkee itseään ruokkivana ja yhteisöllisyyttä rakentavana asiana.
”Parhaimmillaan korjaustalkoisiin osallistuttiin kolmen sukupolven voimin, ja ne todella toivat ihmisiä yhteen. Kun on monta metriä seinää maalattavana, on aikaa jutella yhtä ja toista sekä tutustua.”
Vihtijärveläisten tahto vaikuttaa yleisiin asioihin on edistänyt palveluiden laajenemista. Kun kyläyhdistys teetti osayleiskaavaan tähtäävän luonto- ja maisemaselvityksen, syntyivät sivutuotteena luontopolut. Niiden suosio on jatkunut koronavuosien jälkeenkin.
- Osaston luetuimmat
