

Synkissä kesäkissatarinoissa toistui aina sama kaava. Perhe päättää lasten iloksi ottaa kesämökille ihanan ja pörröisen kissanpennun, joka sitten syksyn saapuessa jätettiin tylysti yksin mökille perheen karauttaessa kaupunkiin.
Kiikoisten löytöeläintalon Mira Ekholm-Martikaisen mukaan tarinan kaltaisiin kesäkissoihin ei enää törmätä.
"Kissoja hylätään Suomessa ympäri vuoden. Oikeastaan kissojen hylkääminenkään ei kuvaa ilmiötä, vaan yleensä käy niin, että ihmiset alkavat ruokkia pihapiiriin ilmestynyttä kissaa tai päätetään ottaa muutama kissa, jotka saavat kulkea pihalla miten lystäävät."
"Yhteistä molemmille on se, että kissoja ei yleensä leikkauteta. Tähän syynä on joko vanhat uskomukset, taloudelliset syyt tai välinpitämättömyys."

Naaraskissat tulevat vapaana seikkaillessaan kuitenkin helposti tiineeksi. Kissa voi synnyttää pentuja jopa kolme kertaa vuodessa ja pentuja syntyy kerralla keskimäärin neljä. Vähitellen voi muodostua yhä suurempi joukko kissoja, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti.
"Tällaiset kissalaumat ovat lopulta sairaita, nälkiintyneitä ja sisäsiittoisia. Kun kissat ovat lisääntyneet tarpeeksi monen sukupolven ajan keskenään, niillä alkaa esiintyä erilaisia kehityshäiriöitä. Lisäksi kissat ovat ihmistä kohtaan arkoja ja pelokkaita, koska niitä ei ole sosiaalistettu", Ekholm-Martikainen kuvailee.

"Lopulta käy yleensä niin, että ihmisten halut tai voimat eivät enää riitä kissojen ruokkimiseen ja hoitamiseen. Ruokkimisen sijasta pihassa harhailevasta kissasta tulisi ilmoittaa löytöeläintalolle. Siellä kissa hoidetaan kuntoon ja sille etsitään tarvittaessa uusi koti."
Kiikoisten löytöeläintalon pitäjän mukaan villiintyneitä kissoja etsitään vain saatujen ilmoitusten perusteella.
"Me emme etsi kodittomia kissoja haavit kädessä, kuten Aku Ankassa." Mira Ekholm-Martikainen
"Suurin ongelma on se, että ihmiset eivät uskalla tai kehtaa puuttua tilanteeseen tarpeeksi ajoissa. Pahimmillaan me pääsemme paikalle vasta kun kissat ovat jo puolikuolleita."

"Pahimpia ovat tapaukset, jossa villiintyneiden kissojen omistajat ovat sitä mieltä, että mikään ei ole vialla. Silloin paikalle joudutaan menemään yleensä viranomaisten kanssa ja huonoimmassa jamassa olevat kissat lopetetaan."
Mira Ekholm-Martikainen muistuttaa, että kissojen omistajien tulisi huolehtia vähintään siitä, että jos kissoja hankkii, kissat leikataan ja ne sirutetaan.
Vaikka kissojen vapaana pitoa ei taajaman ulkopuolella ole suoranaisesti kielletty, valveutunut kissanomistaja ymmärtää riskit, jotka aiheutuvat kissan vapaana pitämisestä paitsi kissalle itselleen myös muulle luonnolle. Kissa on yksi tehokkaimpia tappajia. Kotikissa voi tappaa oravia, jäniksiä ja tuhota jopa kokonaisia linnunpesiä.
Viime aikojen uusi ilmiö löytöeläintaloissa on se, että niihin päätyy jopa rotukissoja, koska omistajilla ei ole enää varaa hoitaa niitä.
"Aina tulisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin ottaa kissan. Söpöön kissanpentuun ihastuessa tulisi pitää mielessä, että kissan hankintahinta on pienin kustannus. Tulisi miettiä, onko varmasti resursseja ruokkia ja hoitaa kissaa tarpeeksi hyvin. Kissan pito voi olla kalliimpaa kuin koiran."
Ekholm-Martikainen muistuttaa, että halvin markettiruoka ei aina vastaa kissan ravitsemustarpeita.
"Ruoasta tulee liikaa hiilihydraatteja, jolloin kissoille saattaa tulla samoja ongelmia kuin ihmisille eli kissalle saattaa puhjeta diabetes tai tulla munuais-, hammas- tai nivelsairauksia. Niiden hoito on kallista."
"Osa kissataloistakin on joutunut taloudellisesti koville kohonneiden kustannusten takia. Ainakin muutama löytöeläintalo on joutunut jo sulkemaan ovensa", Ekholm-Martikainen toteaa murheellisena.
Tämä juttu on osa Maaseudun Tulevaisuuden Tilaajan toive- sarjaa, jossa käsitellään lukijoille merkityksellisiä aiheita.