Viulisti Kerttu Wanteen loistokas ura vaihtui traagiseen loppuun vain 57-vuotiaana − tällainen oli hänen elämänsä

Tänään 26.7. syntymäpäiviään viettäisi Kerttu Wanne (1905–1963), joka oli yksi aikakautensa menestyneimpiä suomalaisia naisviulisteja. Hän konsertoi niin Suomessa kuin ulkomaillakin lähes 40 vuoden ajan.

Wanne esiintyi Euroopan lisäksi Yhdysvalloissa, jonne hän teki kaikkiaan neljä konserttimatkaa.

Wanne sävelsi myös itse viulukappaleita. Hänen ensimmäinen ja samalla tunnetuin sävellyksensä lienee Volatiles, jonka kustansi pariisilainen Max Eschig vuonna 1934. Wanne oli niin ikään ensimmäinen konserttimestarina sinfoniaorkesterissa toiminut nainen Suomessa.

Omana aikanaan Wanne oli lähes julkkis, joka näyttäytyi aikakauslehdissä avoimesti elämänkumppaninsa, pianisti Astrid Joutsenon (1899–1962) seurassa. He myös soittivat yhdessä viulu-pianoduossa.

Vastaanotto oli usein nykypäivän poptähtiin verrattavaa.

”Suosionosoitukset olivat kautta illan erittäin vilkkaat, muodostuen ohjelman loppuessa niin myrskyisiksi, että taiteilijattaren oli soitettava useita ylimääräisiä numeroita”, kirjoitti Turun Sanomien kriitikko 30-luvun puolivälissä.

Turussa syntynyt Kerttu Wanne aloitti viulunsoiton jo kuusivuotiaana. Lapsuudenkodin musiikillinen perintö oli vahva, olihan isä Konstantin Wanne sukunsa miesten tavoin innokas pelimanni.

Tytär Kerttu aloitti keskikoulun jälkeen varsinaiset viuluopintonsa Helsingin Musiikkiopistossa.

Ensikonserttinsa hän piti Turussa vuonna 1923. Pian vuorossa olivat Berliini, Helsinki ja Pariisi.

Wanteen bravuureihin kuuluivat muun muassa Jean Sibeliuksen, Brahmsin ja Beethovenin viulukonsertot.

Kansainvälisen uran lähdettyä lentoon hänen tukikohdakseen vakiintui yhteinen koti Astrid Joutsenon kanssa Euroopan kuhisevassa keskuksessa, Pariisissa.

Esiintyipä Wanne myös Suomen-paviljongin avajaisissa New Yorkin maailmannäyttelyssä keväällä 1939.

Vaikka samaa sukupuolta olevien avioliitot olivat vielä kiellettyjä, se ei Kertun ja Astridin parisuhdetta estänyt.

Ajan jyrkistä lakipykälistä huolimatta oli yleisesti melko hyväksyttyä, että kaksi naimatonta ystävätärtä jakoi asuntonsa ja elämänsä. Naistenvälisten kumppanuuksien ei nähty uhkaavan perinteistä avioliittoa, jossa mies oli perheen pää.

Valmistautuessaan seuraavaan konserttikauteen pariskunta kalasti, purjehti, kasvatti kanoja ja tarkkaili kesäistä luontoa Turun saaristossa.

Wanteen Raisioon 50-luvun alussa rakennuttamassa flyygelin muotoisessa huvilassa oli myös 200 hengen konserttisali, jossa esiintyi aikakauden tähtiä Ella Erosesta Einojuhani Rautavaaraan.

Traagiseksi lopuksi Kerttu Wanne teki huvilalla itsemurhan vain 57-vuotiaana Astrid Joutsenon menehdyttyä vähän aiemmin vaikeaan sairauteen.

Naisten keskinäisen testamentin mukaisesti pääosa Wanteen huomattavasta omaisuudesta lahjoitettiin Suomen Kulttuurirahastolle edistämään suomalaista viulutaidetta.

Kirjoittaja työskentelee Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkönä.