Muistatko tämän Suomisen Ollin luottokaverin? Hänestä kasvoi kotimaisen elokuvamusiikin legenda, kunnes elämä päättyi onnettomasti jo 37-vuotiaana

Kalevi Hartti (1927–64) jätti lähtemättömän jäljen suomalaiseen elokuvamusiikkiin, vaikka hänen nimensä ei välttämättä ole kaikille tuttu.

Hartti teki musiikkia esimerkiksi yhteensä seitsemään Aarne Tarkaksen ohjaamaan elokuvaan sekä lyhyt- ja mainoselokuviin muun muassa Askolle, Essolle ja Valiolle.

Hartin musiikkia kuultiin esimerkiksi Nina ja Erik -sukupolvidraamassa (1960), jota tähdittivät näyttelijälupaukset Pirkko Mannola ja Martti Katajisto. Kesäyön lapset -elokuvan (1955) romantiikkaa puolestaan kuvasti Pentti Kaartisen laulama iskelmä Tanssilavan reunalla.

Lisäksi hänen sävellyksiään kuultiin näyttämöllä ja radiokuunnelmissa.

Hartin tekemiä kappaleita tulkitsivat myös monet laulajatähdet, kuten Olavi Virta, Suklaasydän-ikivihreästä tunnettu Brita Koivunen ja Harmony Sisters -yhtyeestä kuuluisuuteen noussut Maire Ojonen.

Innostus musiikkiin alkoi jo Hartin lapsuudessa. Hänen kerrotaan oppineen nuotit ennen kuin osasi edes lukea. Ensimmäiset kappaleet nuori lahjakkuus pääsi soittamaan pianolla levylle ainoastaan kuusivuotiaana.

Musiikki vei pojan sydämen, mutta sen harrastaminen ei ollut täysin mutkatonta. Äiti toivoi Kalevin suuntaavaan klassiseen musiikkiin, kun taas hän itse oli kiinnostuneempi jazzin tahdeista.

Lopulta jälkimmäinen vei voiton, ja Hartista sukeutui taitava jazzpianisti.

Hän hankki myös vakuuttavan muodollisen koulutuksen musiikin saralla. Hartti opiskeli musiikkia aluksi Sibelius-Akatemiassa ja jopa Yhdysvalloissa Metropolian School of Musicissa 1950-luvun alussa.

Hartti sijoittuikin toiseksi, kun Rytmi-lehti arvioi Suomen parhaimpia jazzpianisteja.

Vaikka Kalevi Hartti muistetaankin erityisesti elokuvasäveltäjänä, nähtiin hänet valkokankaalla myös näyttelijän roolissa. Jo 16-vuotiaana Hartti pääsi pikkurooliin Toivo Särkän elokuvaan Onni pyörii (1942). Ehkä parhaiten hänet kuitenkin muistetaan Suomisen perheestä kertovista elokuvista, joissa hän näytteli Suomisen Ollin (Lasse Pöysti) luottoystävä Ekaa eli Erkkiä.

”Kalevi Hartti oli sellainen jännittävä vähän isompi veli. Hänen musisointinsa tapahtui vaivattomasti ja nautinnollisesti”, Lasse Pöysti kuvaili myöhemmin Harttia, joka oli Suomis-elokuvien aikaan häntä päätä pitempi.

Hartin tärkeimpiin elokuvaosiin lukeutui lisäksi nuoren herrasmiehen Veikko Syvärisen rooli elokuvassa Kasvot kuvastimessa (1953), johon hän myös sävelsi musiikin.

Nousukiito elokuva-alalla jatkui Hartin päästyä 50-luvun puolivälissä teknilliseksi johtajaksi X-Filmi Oy:hyn, joka valmisti uutiskatsauksia. Hänen vastuulleen yrityksessä kuului varsinaisen toimen lisäksi myös musiikin tuotanto.

Menestys ja meriitit eivät kuitenkaan estäneet Kalevi Hartin uran surullista loppua.

Hänen elämäänsä astuivat alkoholi ja muitakin päihteitä, eivätkä sitä myöskään helpottaneet koukeroiset ihmissuhteet. Hartin elämä päättyi vain 37-vuotiaana oman käden kautta.

Murheelliseksi lopuksi Hartilta jäi vielä kymmeniä lauluja julkaisematta. Syynä tähän oli, että itsemurhasta järkyttynyt äiti hävitti hänen kaikki pöytälaatikkoon jääneet sävellyksensä.

Kirjoittaja on Osuustoiminta-lehden toimituspäällikkö.