Tiesitkö: Vuosisata sitten raha menetti merkityksensä Saksassa, mutta on hyperinflaatio saatu laukkaamaan muuallakin

100 biljoonan Zimbabwen dollarin seteli sai arvoa vasta keräilijöiden käsissä.

Viime aikoina olemme saaneet tottua uutisiin euroalueen ennätysinflaatiosta, sillä syksyllä 2022 inflaatio laukkasi jopa yli 10 prosentissa. Helmikuussa 2023 euroalueen kokonaisinflaatio oli hidastunut 8,5 prosenttiin, mutta pohjainflaatio kiihtyi ennätykselliseen 5,6 prosenttiin.

Inflaatiosta on kyse, kun tavaroiden ja palvelujen hinnat nousevat laaja-alaisesti. Silloin tietyllä summalla saa vähemmän kuin ennen, eli rahan arvo laskee. Pohjainflaatiolla puolestaan tarkoitetaan ruuan ja energian hinnoista puhdistettua inflaatiota.

Näistä luvuista on sentään vielä matkaa hyperinflaatioon, eli tilanteeseen, jossa hinnat nousevat vähintään 50 prosenttia kuukaudessa, tai vähintään 14 000 prosenttia vuodessa. Vuoden 1900 jälkeen hyperinflaatiosta on kärsitty eri puolilla maailmaa yli 50 kertaa.

Historiankirjoista muistamme kuvia, joissa Weimarin Saksan lapset leikkivät seteleillä. Rahaa olikin painettu holtittomasti, sillä jos leipä maksoi vuoden 1923 alussa 250 Reichsmarkia, marraskuussa samasta leivästä sai pulittaa hulppeat 200 miljoonaa. Hyperinflaatioita nähtiin viime vuosisadalla Euroopassa muitakin, muun muassa 1940-luvun puolivälissä Unkarissa ja 1990-luvun alussa Jugoslaviassa.

Tällä vuosituhannella tolkuttomia inflaatiolukuja rikottiin esimerkiksi Zimbabwessa vuosina 2007–2008. Hurjimmillaan inflaatio laukkasi 98 prosentissa päivässä, ja tulipa maa painaneeksi jopa 100 biljoonan (ykkönen ja 14 nollaa) Zimbabwen dollarin setelin, jonka arvo ei tosin riittänyt edes lyhyen bussimatkan kulkemiseen.

Kyseisiä seteleitä painettiin lopulta vain muutama miljoona kappaletta, ja – niin ironista kuin se onkin – niiden arvo lähti nousemaan viime vuosikymmenellä, kun keräilijät kiinnostuivat valtavan numeron sisältävistä paperilapuista.

Lähteet: Eurostat, History.co.uk: Hyperinflation, Guardian 14.5.2016