Säästövinkit: Näin sähköä on kulunut omakotitalossani vuodesta 2006 lähtien

Olen asunut 140-neliöisessä, vuonna 1989 valmistuneessa omakotitalossa elokuusta 2005 lähtien. Talossa on suora sähkölämmitys, ja olen puolisoni kanssa seurannut sähkön kulutusta koko asumisajan.

Mikään intohimo ei kulutuksen seuranta ole ollut. Kunhan olemme vuoden lopussa tutkineet, montako kilowattituntia sähköä oli tarvittu ja miten kulutus oli jakautunut eri kuukausille. Päivittelimme, jos jonkin kuukauden kulutus oli pompannut yli 2 000 kilowattituntiin. Silloin oli ollut poikkeuksellisen kylmää.

Mutta sitten tulivat vuosi 2022 ja energiakriisi. Sähkön kulutuksesta ja sen säästämisestä puhuttiin kaikkialla. Mekin aloimme tutkia kulutuslukuja aiempaa suuremmalla mielenkiinnolla.

Pakosta ei meidän kohdallamme ole kyse. Olemme siinä onnellisessa asemassa, että edullinen määräaikainen sähkösopimus päättyy vasta loppukesästä.

Silti aloimme miettiä, voisimmeko säästää sähköä. Siinä suomalaiset ovat kunnostautuneet. Marraskuussa sähköä säästettiin 9, joulukuussa 10 ja tammikuussa 5 edellisvuoden vastaavista lukemista.

On haluttu olla solidaarisia, kun on riski, ettei sähköä jossain vaiheessa riitäkään kaikille ja joudutaan turvautumaan katkoihin.

Talomme makuuhuoneissa ja olohuoneessa on kattolämmitys, keittiössä ja märkätiloissa lattialämmitys. Autotallissa pidetään muutaman asteen peruslämpöä. Lisälämpöä antaa puuhella.

Alussa talossa asui neljä henkeä, syksyn 2008 jälkeen kolme ja syksyn 2010 jälkeen kaksi.

Oheiseen grafiikkaan on koottu, paljonko olemme kuluttaneet sähköä eri vuosina.

Eniten sähköä kului kahtena ensimmäisenä vuonna: yli 20 000 kilowattituntia vuodessa. Kulutus laski parin vuoden päästä huomattavasti, kun välipohjaan laitettiin kunnon lisäkerros eristettä.

Seuraava iso energiasäästöinvestointi tehtiin vuonna 2009, kun asennutimme ilmalämpöpumpun.

Puuta olemme polttaneet hellassa 4,5–6 irtokuutiota vuodessa. Pyrimme tekemään tulet silloin, kun on kaikkein kylmintä. Hellan antama säteilylämpö tuntuu kylminä talvipäivinä mukavalta.

Luvut osoittavat, että sää vaikuttaa sähkönkulutukseen todella paljon. Selvästi vähiten sähköä kului vuosina 2014–2015 ja 2020, jolloin talvet olivat lämpimiä. Vuoden 2020 talvi oli paikkakunnalla erityisen lämmin: talvikuukausien (tammi–maaliskuu ja joulukuu) keskilämpötila oli selvästi plussan puolella.

Kylmän talven vuosi 2010 erottuu niin ikään joukosta kovilla kulutuslukemilla.

Vanha pois ja uusi ilmalämpöpumppu telineeseen. Kuva: Kari Salonen

Olemme koko talossa asumisen ajan pyrkineet käyttämään sähköä säästeliäästi.

Veden lämmitys on tutkimusten mukaan kotien iso energiasyöppö.

Suihkussa olemme tottuneet käymään nopeasti. Emme lorottele vettä saippuoinnin aikana. Pesemme täysiä koneellisia sekä pyykkiä että astioita. Käytämme vähän yli kolme kuutiota vettä kuukaudessa. Se on noin puolet siitä, mitä keskiverto kahden hengen perhe.

Meidän lämminvesivaraajamme on säädetty vähän yli 55 asteeseen. 55 esitetään usein rajana, jonka alle ei pidä mennä bakteerivaaran takia.

Alkuvuosina saunassa oli sekä puu- että sähkökiuas. Sähkökiukaan mentyä rikki emme ole hankkineet uutta.

Sisälämpötila on nykyohjeen mukaan ollut aika korkea: vähintään 22 astetta. Se on ollut myönnytys vilukissaksi itsensä kokevalle puoliskolle.

Lasten poismuuton jälkeen kahden tyhjäksi jääneen huoneen lämpötilan olemme jo monena talvena laskeneet hieman alle 15 asteeseen. Jotkut pelottelevat, että seurauksena saattaa olla kosteusvaurioita, mutta meillä ilmankosteus on pysynyt kylmissäkin huoneissa alhaisena.

Tänä vuonna olemme miettineet, mitä vielä voisimme tehdä, jotta sähköä säästyisi.

Päädyimme uusimaan melkein 14 vuotta toimineen ilmalämpöpumpun. Uusi ottaa lämpöä lähes 30 asteen pakkasesta. Sekin on etu, että pumppua voi säätää etänä. Takkatilan käyttö mahdollistaa, että puuhellan tuottama lämpö johtuu ympäri taloa aiempaa paremmin.

Hauska sattuma oli, että parhaan tarjouksen teki sama yritys, joka kävi asentamassa ensimmäisen ilmalämpöpumppumme. Uusi ilmalämpöpumppu on hurissut nyt pari kuukautta.

Tammikuussa 2022 sähköä kului 1 950 kilowattituntia, viime kuussa noin 20 prosenttia vähemmän. Uuden ilmalämpöpumpun vaikutusta on kuitenkin mahdoton arvioida, koska muuttujia on paljon. Lämpötila ainakin vaikuttaa: tammikuun 2022 keskilämpötila oli −3,6 astetta, viime kuun −2,2 astetta.

Vuonna 2009 ilmalämpöpumpun asennus oli isompi työ kuin vuonna 2022. Silloin koko putkisto piti vielä läpi rakenteiden.  Kuva: Kari Salonen

Viime aikoina on toistettu, kuinka asteen lämpötilan pudotus vähentää energian kulutusta 5 prosenttia. Niinpä säädimme asuintilojen lämpötilan 20–21 asteeseen.

Nyt olen pukenut päälle lähes päivittäin vuosikausia kaapissa vähällä käytöllä olleita villapaitoja. Vilukissa on tarvinnut kahdet villasukat tai yhdet villasukat ja Aino-tossut.

Olemme luopuneet auton sisätilan lämmittämisestä. Myös lattialämmitystä on säädetty alemmaksi tavoitteena hieman viileältä tuntuva.

Ilmastointikoneen säädimme niin, että sisääntuleva ilman minimilämpötila on 18 astetta. Ilmalämpöpumppu on tehokkaampi lämmittäjä kuin ilmastointikoneen sähkövastus.

Etätöiden aikaan tuli tavaksi tehdä puuhellaan tulet, jos aamulla oli pakkasta.

Energiakriisin jälkeen päätökseen on vaikuttanut myös sähkön hinta. Jos on ollut pakkasta mutta sähkö on ollut kohtuuhintaista, tulia ei ole tehty. Kyse on varautumisesta. Pitää himmailla, jotta puuta riittää varmasti, jos sähköt menevät poikki kovilla pakkasilla.

Olisiko sitten vielä jotain tehtävissä sähkön säästämiseksi?

Verkossa annetut Astetta alemmas -vinkit pitää vielä katsoa läpi. Jonkin verran kaikenlaisia laitteita on yhä lepotilassa virta päällä. Ja vanhojen ikkunoiden tiivisteet pitäisi uusia. Lamput ovat ledejä, mutta joskus valot jäävät palamaan turhan pitkäksi ajaksi.

Suunnitelmissa on myös hankkia katolle aurinkopaneeleja. Niiden asentamisesta tulee iso projekti, koska samassa yhteydessä kannattaa ja täytyy uusia pian 20 vuotta täyttävä huopakatto.

Naapuri pitäisi suostutella kaatamaan isot kuuset tonttiemme rajalta. Pari oman pihan puuta täytyy niin ikään poistaa varjostamasta auringonsäteitä.

Lämminvesivaraaja on kohta täysikäinen ja käyttöikänsä päässä. Seuraavan varaajan pitää olla älykäs, joka sovittaa veden lämpötilan vastaamaan käyttäjien tarpeita ja osaa ajoittaa lämmityksen.

Voisimme ehkä palata pörssisähkön käyttäjiksi, jos aiempaa isompaa osaa laitteista voisi ajastaa käyttämään sähköä silloin kun se on halvinta.

Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, joka MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita. Voit lukea muita toivejuttuja painamalla Tilaajan toive -tägiä.

Kirjoittaja on MT:n toimitussihteeri.