• MT 100 vuotta sitten: Huikea hintaero viljan ja leivän välillä – Nylkyhinnoille ei kuitenkaan ole oikeutusta

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 29.3.1923, että vaikka tuontivilja on verrattain edullista, leipä ei ole.
    MT 10 vuotta sitten.
    MT 10 vuotta sitten. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    2.4.202309:00
    Tuovi Mäkipere

    Leivän hinnat.

    Nylkyhinnat leipomoiden ja myllyjen syytä.

    Venäläisen viljan tuontia koskevan välikysymyksen aiheuttamassa keskustelussa osoitettiin eduskunnassa, että viljan hinnan aleneminen ei ole juuri mitään vaikuttanut edes Elannon leivän korkeaan hintaan. Leivän ja viljan hinnoilla onkin siksi huomattava ero, että siihen kannattaa panna enemmänkin huomiota.

    Kuten tunnettua, on jo yli kolmen kuukauden ajan saatu Venäjältä viljaa, joka myllyjen lausunnon mukaan on ollut parempaakin kuin amerikkalainen, mutta siitä huolimatta maksanut paljon vähemmän, jopa huomattavasti alle 2 mk. [nykyrahassa 0,77 euroa] kilo tullineen. Siitä huolimatta maksaa tänäkin päivänä esim. Vaasan Höyryleipomon halvin ruisleipä, »Työkansa”, 7 mk. kg., eikä Elannon leipä, jota myydään yhtä välikättä vähemmällä, ole markkaakaan kiloa kohti halvempaa. Tällainen huikea hintaero leivän ja viljan välillä ansaitsee todella kaikkien kuluttajain huomion ja välikysymyksenteon. […]

    Mikäli olemme saaneet kuulla, onkin tämä leivän hintakysymys leipomoille arka kohta, eivätkä ne nykyisin viljan hinnoin pysty puolustuksekseen esittämään mitään laskelmia, jotka osapuilleenkaan oikeuttaisivat mainitut korkeat leivän hinnat.

    On luonnollista, että kaikki kuluttajat eivät tule vertailleeksi näitä hintoja, vaan arvelevat ilman muuta leivän kalleuden syyksi viljan hinnat ja siis myös viljatullit. Kuten edellisestä näkyy, on siis nykyinen 50 pennin tulli varsin mitätön tekijä leivän hinnoissa.

    Lisää aiheesta
    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Vesikauhuinen koira iski hampaansa emäntään ja kylässä olleeseen poikaan

    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Hevosten kasvatus armeijan tarpeiksi neuvottelupöydällä – oma siittola todettiin liian kalliiksi

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 5

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 6

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää