Hannele Eerola-Jämsénin mukaan asiakkaat ovat arvostaneet aamiaisella rauhallisuutta ja kiireettömyyttä. Kuva: Rami Marjamäki
Hyvät yöunet eivät enää riitä matkailijalle – majoituksesta haetaan nyt asioita, jotka hetki sitten kelpasivat vain harvoille
Elämyshakuisuus on tullut matkailussa jäädäkseen, kertoo matkailuliiketoiminnan professori.
Miltä tuntuisi nukkua 1750-luvun hääaitassa tai olkipatjalla ilman juoksevaa vettä? Aika moni arvostaa nyt tällaista. Kuva: Rami MarjamäkiKun matkailija kertoo reissustaan, mistä hän oikeastaan kertoo? Yleensä koko matka tiivistyy siihen, mitä kohteeseen mentiin tekemään. Yksi sanoo olleensa laskettelemassa Levillä, toinen kierrelleensä museoita Berliinissä.
Matkailija on siis poistunut kotoa, mutta ei välttämättä tule sanallakaan maininneeksi, missä vietti yönsä. Perinteinen ajattelutapa on ollut suunnilleen sellainen, että majoituspaikka tarjoaa parhaimmillaan hyvät yöunet.
Muuten majoitusta on pidetty lähinnä asiana, joka mahdollistaa erilaiset kokemukset ja elämykset matkan aikana, olipa kyseessä sitten teatterissa tai kalastamassa käynti.
Muutosta on kuitenkin ilmassa, kertoo Itä-Suomen yliopiston matkailuliiketoiminnan professori Juho Pesonen.
”Yöpyminen voi itsessään olla elämys ja kohteeseen voidaan mennä ihan pelkästään majoituksenkin takia.”
Kakslauttasen iglut ja some siirsivät meidät uuteen aikaan, josta ei ehkä ole paluuta.
Suomessa jonkinlaisena vedenjakajana majoituselämyksissä voi Pesosen mukaan pitää vuotta 2017, jolloin ilmakuva Sodankylässä sijaitsevista Kakslauttasen lasi-igluista keräsi nopeasti peräti miljardi katselukertaa sosiaalisessa mediassa.
Juuri sosiaalinen media (some) on yksi avainsana erikoisten majoitusten nousuun, Pesonen huomauttaa.
”Some esittelee, miten ja mihin kulutamme. Jos tavallisesta hotellihuoneesta ottaa kuvan, se näyttää samalta kuin kaikki muutkin hotellihuoneet, mutta erikoinen ja kaunis majoituspaikka on heti some-kelpoisempi ja herättää enemmän huomiota.”
Pohjimmiltaan kyse on elämysteollisuudesta ja siitä, että pelkän palvelun tarjoamisen sijaan tarjotaan elämystä. Elämys toki pitää sisällään palvelun, kuten tässä tapauksessa majoittumisen, mutta kyse on palvelutuotteen jalostusarvon nostamisesta.
Kyse on siis samasta ilmiöstä kuin silloin, jos kauranjyvien sijaan Suomesta viedään korkean jalostusarvon kauravälipaloja.
Matkailijoiden elämyshakuisuus on huomattu myös Pirkanmaan Orivedellä sijaitsevassa Eräjärven Eerolassa. Matkailijat saattavat olla esimerkiksi tarkkaan suunnitellulla kulttuurimatkalla, kertoo yrittäjä Hannele Eerola-Jämsén.
Eräjärven Eerola tarjoaa matkailutoiminnan lisäksi perhe- ja yritystilaisuuksiin sopivia tiloja ja tarjoiluja sekä esimerkiksi musiikillisia sunnuntaibrunsseja. Sama perhe pyörittää toistakin perheyritystä, nimittäin Juupajoella sijaitsevaa Walleniuksen Wapriikkia, jossa tarjolla on muun muassa vaihtuvia taidenäyttelyitä.
Eerola-Jämsén on ilokseen havainnut, että moni heillä majoittuja oli jo etukäteen suunnitellut suuntaavansa myös Wapriikkiin.
"Minusta on tärkeää, että saamme matkailijat kiinnostumaan alueesta laajemminkin. Silloin he myös viipyvät täällä pidempään."
Eräjärven Eerolassa on myös huomattu, että erikoinen majoitus tuntuu kiinnostavan matkailijoita vuodesta toiseen. Yritys tarjoaa majoitusta kolmessa rakennuksessa, eli ympärivuotisessa käytössä olevassa vierastalossa ja kesäaikaan myös aitoissa ja piharakennuksessa.
Aitat ovat kesäaikaan todennäköisimmin täynnä. Niissä on nykyajan mukavuuksista vain lämmitys ja sähköt mutta ei juoksevaa vettä. Matkailijat eivät tunnu Eerola-Jämsénin mukaan kaipaavan ihmeellisyyksiä.
Lämpöä ja sähköä pitää olla, mutta juoksevaa vettä ei välttämättä enää kaivata. Kuva: Rami MarjamäkiTilan erikoisuus, niin kutsuttu hääaitta, on 1750-luvulta. Sinne saa pyydettäessä makuusijakseen olkipaaleista tehdyn vuoteen. Tämä erikoinen vaihtoehto tuntuu Eerola-Jämsénin mukaan olevan sekä kotimaisten että ulkomaisten matkaajien suosiossa.
"Etenkin viiden viime vuoden aikana jonkinlainen paluu luontoon tuntuu olleen suosiossa. Hirsiseinien keskellä moni sanoo, että tunnelma on suorastaan meditatiivinen", Eerola-Jämsén kertoo.
Pesosen mukaan ikimuistoisten elämysten hakeminen matkailusta on tullut jäädäkseen, eikä Suomen kannata pudota kelkasta – matkailumarkkinahan on kansainvälinen.
Käytännön tasolla tämä tarkoittaa Pesosen mukaan sitä, että investoinneissa kannattaisi miettiä massojen sijaan tiettyä kohderyhmää.
”Miksi kansainvälinen matkailija tulisi tänne maailman ääriin tusinamajoitukseen? Toisaalta hän saattaisi hyvinkin tulla tänne ainutkertaisen majoituselämyksen perässä”, Pesonen huomauttaa.
Orivedellä sijaitsevalla Eerolan tilalla on jo 12. polvi työn touhussa. Tilan pihapiirissä aloitettiin majoituspalvelu 1970–1980-lukujen taitteessa. Kuva: Rami MarjamäkiKoronapandemia antoi buustia luontomatkailulle, ja Suomen maaseudulla olisi Pesosen mukaan matkailulle paljonkin annettavaa.
Kyse on siitä, millaisia elämyksiä suomalaiset kykenevät näkemään meille tavallisissa asioissa. Maailman mittakaavassa esimerkiksi puhdas luonto ja vuodenaikojen vaihtelu voivat olla erityislaatuisia.
”Varsinainen kultakaivos saattaa siis piillä jossain aivan uudenlaisessa, jota ei ole muualla, ja sellaisen luominen vaatii tietenkin riskinsietokykyä ja uskallusta”, Pesonen muotoilee.
- Osaston luetuimmat
