Katolisille kala on sallittua ruokaa myös paaston aikana. Ritva Kyllin kirjassa Suomen ruokahistoria kerrotaan, että kuivattu kapahauki oli huomattava vientituote keskiajan Suomesta muualle Eurooppaan. Kuva: Jaana Kankaanpää
Torstainen hernekeitto on jäänne ajalta, kun uskonto laittoi väen Suomessa paastolle – tutkimusten mukaan perinne saattaa ehkäistä syöpää
Riehakas juhlinta ja tukeva ruoka kuuluvat laskiaisjuhliin, joita vietetään ympäri maailmaa ennen paastoa. Moniin uskointoihin kuuluva paastoaminen edistää tutkitusti terveyttä.Tilaajalle
Hernekeitto kuuluu jokaisen torstain ja myös laskiaisen ruokalistaan. Syy johtuu Suomen katolisesta historiasta. Tukevaa ruokaa syötiin torstaisin, sillä perjantai oli paastopäivä. Kuva: Jaana KankaanpääPulkkamäki ja hernekeitto kuuluvat suomalaiseen laskiaisenviettoon. Mäkeä laskiessa on perinteisesti huudettu myös pitkiä pellavia tulevalle satokaudelle.
Laskiaisen nimi ei kuitenkaan viittaa ainoastaan mäenlaskuun. Riehakas juhlatunnelma on edeltänyt hiljentymistä ja laskeutumista paastoon, joka kestää pääsiäiseen asti.
Tänä vuonna paastonaika kestää laskiaistiistaista eli helmikuun 13. päivästä hiljaisen viikon lauantaihin, joka on tänä vuonna 30. maaliskuuta.
Suomea suurieleisempiä laskiaisjuhlia vietetään katolisissa ja ortodoksisissa maissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Louisianan osavaltiossa vietettävä Mardi gras -karnevaali edeltää paastonaikaa.
Samoin Brasiliassa sijaitsevan Rio de Janeiron -suurkaupungin vuotuinen, viikon mittainen sambakarnevaali edeltää paastoon laskeutumista.
Mardi gras on ranskaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti rasvatiistaita. Myös Ruotsissa laskiaisen nimi on fettisdag, rasvatiistai.
Iloisen juhlinnan lisäksi asiaan kuuluu myös tukeva ruokailu.
Mardi gras on ranskaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti rasvatiistaita. Myös Ruotsissa laskiaisen nimi on fettisdag, rasvatiistai.
Ukrainassa vietetään niin ikään voihin ja rasvaan viittaavaa masnitsjaa. Juhlintaan liittyy sielläkin mäenlaskun kaltaista riehakasta ulkoilua. Juhlapöytään katetaan täytettyjä taikinanyyttejä ja rahkapannukakkuja.Ortodoksien paasto alkaa keskiviikon sijaan maanantaina.
Hernekeiton syöminen on samaa tukevan ruokailun perua. Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria -kirjan mukaan hernekeiton ja paastoamisen yhteys on Suomessa keskiaikaista perua.
Täyttävää ruokaa nautittiin ennen paastopäivää, jollainen myös perjantai oli katolisella keskiajalla. Edelleenkin hernekeittoa tarjotaan torstaisin kaikkialla Suomessa.
Paastoaminen on tunnettu jo muinaisina aikoina. Se mainitaan esimerkiksi vanhassa testamentissa.
Raamatussa paasto on voinut olla joko yksittäisen ihmisen tai seurakunnan, jopa kansakunnan harjoittamaa ruoasta ja juomasta pidättäytymistä. Myös jotkin tietyt ruoka-aineet voivat olla paaston aikana kiellettyjä.
Katolisten paastoon kuuluu lihasta, joskus myös maitotuotteista pidättäytyminen paastopäivinä. Kala sen sijaan oli sallittua. Kirkkovuodessa kevään paasto ei ollut ainoa, myös jouluun valmistuttiin paastoamalla.
Siksi suomalaiset kattavat edelleen jouluaaton juhlapöytään yllin kyllin kalaa. Keskiaikainen joulupaasto kun päättyi vasta joulupäivänä.
Muslimit, taolaiset, buddhalaiset, jainalaiset ja hindut kaikki paastoavat osana uskonnollisia menojaan.
Kristityt ja juutalaiset eivät kuitenkaan ole ainoita, joiden uskonnolliseen elämään paastoaminen kuuluu.
Päinvastoin, paasto on harjoitettu ammoisista ajoista lähtien eri puolilla maailmaa. Historiassa paastot ovat olleet osittain pakon sanelemia. Kun ruokaa on ollut tarjolla vähemmän kuin syöjiä, paastoaminen on ollut keino tehdä välttämättömyydestä hyve.
Muslimit, taolaiset, buddhalaiset, jainalaiset ja hindut kaikki paastoavat osana uskonnollisia menojaan.
Muslimeilla paaston aika ajoittuu tänä vuonna maaliskuun alusta huhtikuun alkuun. Ajankohta määräytyy islamilaisen kuukalenterin mukaan. Saum-paastoa vietetään kuukalenterin yhdeksäntenä ramadan-kuukautena.
Muslimien paaston aikana pidättäydytään ruokailusta ja juomisesta päivänvalon aikaan. Edes veden nauttiminen ei ole sallittua.
Ortodokseille pääsiäinen on vuoden suurin juhla. Sitä edeltää Suuri paasto, joka aloitetaan samankaltaisille laskiaisjuhlilla kuin Suomessa. Esimerkiksi Ukrainassa laskiaisen nimi on rasvaan ja voihin viittaava masnitsja. Kuva: Esko Keski-VähäläUskonnollisissa paastoissa luopuminen, kieltäytyminen ja pidättäytyminen osoittavat paastoajan uskon lujuutta. Paastoamisella on kuitenkin myös paljon maallisempia vaikutuksia paastoajaan.
Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat havainnoineet paaston vaikutuksia hiiriin.
Kokeissa havaittiin syömisen sääntelyn tuhoavan kehon vahingoittuneita soluja ja käynnistävän kantasolujen tuotannon. Tämä voi muun muassa estää syöpäsolujen kehittymisen.
Ihmiskokeissa paastoamisella on puolestaan havaittu myönteisiä vaikutuksia verensokerin säätelyyn, verenpaineeseen ja tulehdusarvoihin.
Tutkijoiden mukaan ruoasta pidättäytyminen on myös edistänyt painon pudottamista.
- Osaston luetuimmat
