Onko sinulla superimmuniteetti koronaa vastaan? Uusi tauti saattaa vaania silti lähempänä kuin luulitkaan
Koronarokotusten tai sairastetun taudin antamasta suojasta on kertynyt hyvin kirjavaa tietoa.Tilaajalle
Kohtalainenkin immuniteetti pelastaa vakavalta koronataudilta. Lievältä, flunssaa muistuttavalta taudilta sekään ei suojaa. Kuva: Timo FilpusKolme vuotta koronapandemiaa on takana ja yhteiselo viruksen kanssa alkaa olla rutiinia.
Tuoreimmat uutiset kertovat muun muassa meidän asiantuntijoidemme pohtivan, pitäisikö jo lakata luokittelemasta koronainfektiota yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.
Virus ei enää aiheuta yhtä usein vakavia tauteja tai kuolemia. Siitä on kiittäminen rokotuksia ja sairastetun taudin tuomaa immuniteettia.
Olemme ikään kuin asemasotavaiheessa valmiina torjumaan uusien virusmuunnosten hyökkäyksiä.
Lohduttavaa on, että suoja näyttää kohtalaisen hyvin kattavan myös uudetkin viruksen omikronmuunnokset.
Rokotusten tai taudin aiheuttaman immuniteetin kestosta on kertynyt hyvin kirjavaa tietoa. Siitä julkaistiin yhteenveto tuoreessa Nature-tiedelehden numerossa.
Yleisvaikutelma on, että vakavien tautimuotojen torjuntaan riittää edes kohtalainen immuniteetti, mutta ei estä virusta tarttumasta ja aiheuttamasta lieviä flunssaa muistuttavia oireita.
Paras vastustuskyky, niin kutsuttu hybridi-immuniteetti, näyttäisi kertyvän rokotusten ja sairastetun taudin yhteisvaikutuksena. Se estää uusintainfektioita hyvin ainakin kahdeksan kuukauden ajan ja vakavia tauteja lähes vuoden.
Lohduttavaa on, että suoja näyttää kohtalaisen hyvin kattavan myös uudetkin viruksen omikronmuunnokset.
Tosin vuodenkin suoja on melko lyhyt. Joitakin muita infektiota vastaanhan saadaan rokottamalla jopa elinikäinen vastustuskyky.
Kerrataanpa, miten elimistö puolustautuu taudinaiheuttajia vastaan.
Kun koronavirus on tarttunut, vieraaksi tunkeilijaksi sen tunnistavat ensin valkosoluihin kuuluvat B-solut. Niistä kehittyy soluja, jotka erittävät vasta-aineita.
Osa näistä soluista varastoidaan muistisoluiksi, jotka ovat vastuussa immuunisuojan kestosta. Vasta-aineet liimautuvat viruksen pintaan ja estävät viruksen pääsyn elimistön soluihin lisääntymään.
Toinen puolustushaara koostuu T-soluista, jotka eivät tuota vasta-aineita mutta tappavat ja siivoavat viruksen saastuttamia soluja.
Lisäksi limakalvoilla kuten hengitysteissä on ensi linjan puolustusjärjestelmä, jossa viruksia torjutaan vasta-aineilla jo ennen kuin ne ovat päässeet sisään elimistöön. Tämän limakalvoimmuniteetin piristämiseen pyritään esimerkiksi Suomessakin kehitettävällä nenäsuihkeena annettavalla rokotteella.
Tämä puolustusjärjestelmä herätetään myös rokotteella. Se toimii hyvin niin kauan, kun rokotteen komponentit vastaavat muuntuneenkin viruksen osia.
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
- Osaston luetuimmat
