Hiljainen on seurantalo koronarajoitusten vuoksi – ”Pytinki on pidettävä siinä kunnossa, että voidaan toimintaa jatkaa, kun rajoituksista päästään"

Korona tyhjensi seurantalojen varauskirjat viime keväänä. Tyhjää on edelleen, kokoontumisrajoitukset jatkuvat.

”Omista tilaisuuksista ja talon vuokrauksesta saatavat tulot ovat kadonneet”, tiivistää tilanteen Karijoen Myrkyn nuorisoseuran puheenjohtaja Tanja Kaunisto.

Myrkynkylän Nuorisoseura Valonsoihtu ry omistaa oman seurantalon, joka on ollut kylän yhteisten toimien tyyssija jo reilusti yli sata vuotta.

Näyttämöllä on maalaus, johon on ikuistettu harmonikkataiteilija Paul Norrback. Myrkyn kylänraitin varrella on edelleen talo, jossa Norrback asui. Kuva: Johannes Tervo

”Ennen koronaa nuorisoseura järjesti vuosittain 10–15 omaa tilaisuutta", Kaunisto kertoo.

Talossa on nautittu monet sadonkorjuukauden ja joulun päivälliset, on järjestetty myyjäisiä ja kirppareita.

Juhlasalissa on kajautettu kauneimmat joululaulut ja totta kai siellä on kuunneltu konsertteja. Ne ovat itsestään selvyys harmonikkamestari Paul Norrbackin (1930–1995) kotikylässä.

Heinäkuun loppupuolen Norrback-konsertti on pitkä perinne, joka jatkui koronan tuloon saakka.

Tuleva kesä on arvoitus: vielä tiedetä, voidaanko konserttia järjestää. Monen toive toteutuisi, jos Varisevat lehdet, Kotimaan kaipuu ja muut Norrbackin säveltämät klassikot kiirisivät heinäkuiseen iltaan seurantalon mäeltä.

Anne Niemelä ja Marita Ketola kertovat, että keittiö kunnostettiin ammattikeittiötasoiseksi vuosina 2005–2006. Kippikattilan lisäksi tiloissa on uuni ja hella, tilava kylmiö ja tiskikone sekä paljon muuta. Kuva: Johannes Tervo

Nuorisoseuran johtokunnan jäsenet Marita Ketola ja Anne Niemelä esittelevät taloa, joka on viettänyt hiljaiseloa jo yli vuoden.

”Viime keväänä pidettiin yhdet lakkiaiset. Sen jälkeen ei tilaisuuksia ole ollut”, Ketola sanoo.

Hän ja Niemelä ovat aktiivisesti mukana kylän yhteisissä riennoissa. Nuorisoseuran merkitys on sen kuin kasvanut.

Seurantalo sijaitsee mäellä, josta aukeaa hyvä näkymä yli Myrkyn. Kylän nimen alkuperää on pohdittu paljon. Yksi oletus on, että Myrkky juontuisi kylän ruotsinkielisestä nimestä Mörtmark. Kuva: Johannes Tervo

”Vuonna 2016 Myrkyn kyläyhdistys ja nuorisoseura päätettiin yhdistää”, Niemelä kertoo.

Tärkeäksi nähtiin, että nuorisoseurayhdistys oman talon omistajana jatkaa toimintaansa. Niinpä kyläyhdistys liitettiin osaksi nuorisoseuraa.

Nuorisoseurantalo on keskeinen paikka Myrkyn yhteisissä hankkeissa. Seurantalo oli yksi tukikohdista myös vuonna 2006, kun kylässä järjestettiin improvisaatioon keskittynyt kansainvälinen taidetapahtuma. Riemullisen juhlan englanninkielinen nimi kumpusi suoraan Myrkystä: Poison City Festival.

1980-luvulla taloa kunnostettiin laajasti, silloin valmistuivat esimerkiksi WC-tilat. Kuva: Johannes Tervo

Omilla tilaisuuksilla kerättävät varat ovat erittäin tärkeä tulonlähde nuorisoseuralle.

Tuloja kertyy myös vuokraamisesta. Valonsoihtu ry:n talossa on tanssittu monet häät, on juhlittu ylioppilaita ja syntymäpäiväsankareita ja pidetty sukukokouksia.

Yhdistysten kokouspaikkana se on suosittu. Muistotilaisuuksiakin on talossa vietetty.

Saliin saadaan yli 200 istumapaikkaa. Pöytiin voidaan kattaa väljästi tilat noin 150 ruokailijalle. Kuva: Johannes Tervo

Ylläpitokulut ja vakuutusmaksut pysyivät, vaikka korona vei tilaisuudet ja tulot: vuotuiset menot talosta ovat 7 000–8 000 euroa.

Osan ylläpitokuluista kattaa opetus- ja kulttuuriministeriön avustus, jonka Myrkyn nuorisoseurakin sai viime vuoden lopussa.

”Pytinki on pidettävä siinä kunnossa, että voidaan toimintaa jatkaa, kun rajoituksista päästään", Tanja Kaunisto sanoo.

”Kesäkuun 19. päivänä vuonna 2001 pidetty johtokunnan kokous päätti, että suunnitellut karaoketanssit peruutetaan”, Anne Niemelä lukee vanhoista pöytäkirjoista. Kuva: Johannes Tervo

Suu säkkiä myöten, Kaunisto kertoo nuorisoseuran valitseman toimintalinjan näinä poikkeusaikoina.

Keittiössä ja WC-tiloissa pidetään lämpö päällä talvikaudella.

”Muuten talo on kylmillään, vanha hirsirakennus sen sallii."

Aaron Mattila laati rakennuspiirustukset. Talo valmistui 1910. 

• Perustettu 1908. Toimii Karijoen Myrkyssä. Karijoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla Suupohjan seutukunnassa.
• Oma seurantalo valmistui 1910. Rakennuksen on suunnitellut Aaron Mattila.
• Vuonna 2016 Myrkyn kyläyhdistys ja nuorisoseura yhdistyivät.

Lue lisää:

Seurantaloille 2,3 miljoonaa euroa: "Avustuksilla tuetaan yhteisöjen toiminnan jatkuvuutta"

Seurantalot ajautuivat kurimukseen: miinusmerkkiset budjetit yleistyvät – korona vei tulot mutta kulut jäivät