Kuvan keskellä olevan Uffen ei tarvitse viettää päiviään yksin. Kuvassa vasemmalla on Molly ja oikealla Sanda, joiden lisäksi taustalla tähyilevät alpakat Faru ja Fuju. Kuva: Jarno Mela
Tyhmä kuin aasi? Pikemminkin harkitseva kuten Uffe
Kananlennon tilalla Sipoossa asusteleva Uffe-aasi osoittaa harkitsevuudellaan ennakkoluulot vääriksi.
Uffe on saanut suosiota sosiaalisessa mediassa ja sillä on jopa oma nimikkosuklaa, jota myydään Kananlennon maalaisputiikissa. Kuva: Jarno MelaSipoossa asusteleva 7-vuotias ruuna Uffe tiivistää monia aaseille tyypillisiä piirteitä. Yksi näistä on harkitsevuus, jota tulkitaan usein virheellisesti tyhmyydeksi. Tyhmä kuin aasi on monelle tuttu pilkkavirsi.
Erityisesti Uffe harkitsi erästä toimenpidettä – kavioiden vuolemista.
”Normaali eläin ei tykkää vuolusta ja Uffe todella inhosi sitä. Se pakeni tilannetta ja tarvitsimme eläinlääkärin rauhoittamaan Uffea. Siitä lähti ikävä kierre, sillä se ei muuten ole lainkaan pelokas, vaan päinvastoin reipas”, kertoo tilaa pyörittävä Sari Rauvanto-Eriksson.
Rauvanto-Eriksson on myös Suomen Aasiyhdistyksen puheenjohtaja, eikä hän jäänyt ongelman kanssa yksin. Hän kysyi yhdistyksen kautta apua Uffen tilanteeseen.
”Uffe lähti parin kuukauden vierailulle toiselle tilalle Lopelle. Siellä se oppi luottamusta ja ymmärtää nyt, ettei ihminen ole ikävä.”
Uffe osoitti nopeaa oppimiskykyä.
”Uffen palattua käytettiin sen kanssa pikkuporkkanaa, jotta vuolu sujui. Kesken toimenpiteen on vaikea antaa namia, joten käytimme Uffen kanssa jes-sanaa. Se sisäisti sanan ja oppi odottamaan myöhemmin seuraavaa namia.”
Nopean oppimisen ohella Uffen tapaus kertoo aaseille tyypillisestä harkintakyvystä, jonka myönteiset seuraukset näkyvät arjessa.
”Aasit joutuvat harvoin sellaisiin tilanteisiin kuin vaikkapa hevoset. Eräänkin kerran meiltä karkasi suomenhevonen ja se juuttui ojaan. Samoin hevonen saattaa säikähtää ja pillastua lentelevästä muovipussista, kun taas aasi pysähtyy ja katselee tilannetta rauhassa.”
Rauhallisine liikkeineen aasi on myös turvallinen eläin. Rauvanto-Eriksson kertoo, että niitä käytetäänkin paljon ensiratsuina esimerkiksi Englannissa.
Aaseja hyödynnetään myös esimerkiksi muistisairaiden ja mielenterveysongelmista kärsivien hoidossa. Rauhallisuudessaan ne ovat terapeuttista seuraa ja tällainen rooli on tullut vähitellen tutuksi myös Uffelle.
”Yleensä meillä ihmiset eivät saa mennä aasiaitaukseen, mutta nyt olemme alkaneet päästämään pienempiä ryhmiä sisään. Ennen sitä on tehty ihmisille rentoutusharjoituksia, ja aasin luo meneminen onkin terapeuttista.”
Ihmisiä kohdatessaan Uffe nauttii rapsutuksista niskaan. Pään koskettamisesta se ei sen sijaan pidä.
Uffen kanssa samalla tilalla asuvat myös lajitoverit Molly ja Sanda.
”Mollyn kanssa ne ovat kuin paita ja peppu. Sanda puolestaan on jo ikään kuin eläkkeellä oleva vanhempi tamma.”
Aasien eliniänodote on pitkä. Tiettävästi maailman vanhin aasi, Bubble, kuoli Isossa-Britanniassa kesäkuussa. Ikää sillä oli kunnioitettavat 64 vuotta.
Rauvanto-Eriksson tiedostaakin, että kolmikossa riittää huolehdittavaa pitkäksi aikaa.
”Niiden myötä on ainakin tavoitetta elämässä”, hän naurahtaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
