• Monelle vanhalle esineelle löytyy nykyvastine – paikallismuseo elävöittää historian opetusta Hausjärvellä

    Hausjärven kotiseutumuseo on otettu osaksi koululaisten historian opetusta Museoviraston tukemassa hankkeessa.
    Tilaajalle
    Robert Hakamo arvuuttaa, mikä mahtaa olla nelipiikkisen esineen käyttötarkoitus.
    Robert Hakamo arvuuttaa, mikä mahtaa olla nelipiikkisen esineen käyttötarkoitus. Kuva: Kimmo Haimi
    Lukemisto|Historia ja perinne
    13.7.202322:00
    Henrik Hohteri
    Hausjärvi

    Historian opettaja Robert Hakamo pitää kädessään puuesinettä, jonka päästä sojottaa ulokkeita neljään suuntaan. Mikä tämä on?

    ”Joku vatkain”, ehdottaa joku Hausjärven seitsemäsluokkalaisista.

    ”Vispilä”, veikkaa toinen.

    Vispilä on oikea vastaus, vaikka vatkainkin on kieltämättä melkein oikein.

    Monelle vanhalle esineelle löytyy läheinen vastine nykyihmisen arjesta: saven sekoittamiseen tarvittua laitteistoa veikataan betonimyllyksi, leipälapiota pitsalapioksi.

    Ero on siinä, että vanhoja versioita ei saa kaupasta.

    ”Ei ollut sittaria tai prismaa eikä voinut Amazoniin laittaa tilausta, vaan kaikki piti tehdä itse”, Hakamo selittää Hausjärven kotiseutumuseossa.

    Hausjärven kotiseutumuseon yläkerrassa on muun muassa kansakoulun kalustoa ja kirjoja. Sanna Puistolle museo ei ollut ennestään muuten tuttu, kuin että siitä on tullut ajettua ohi.
    Hausjärven kotiseutumuseon yläkerrassa on muun muassa kansakoulun kalustoa ja kirjoja. Sanna Puistolle museo ei ollut ennestään muuten tuttu, kuin että siitä on tullut ajettua ohi. Kuva: Kimmo Haimi

    Alunperin viljamakasiiniksi rakennettua, Kanta-Hämeen vanhinta kotiseutumuseota ylläpitää Hausjärvi-seura. Vanhaa esineistöä esittelevän kotiseutumuseon lisäksi kokonaisuuteen kuuluu tien toisella puolella sijaitseva kotiseututalo Koskela piha-aittoineen. Paikalle siirretty, 1800–1900-luvun vaihteen talonpoikaistalo soveltuu erilaisten näyttelyiden ja tapahtumien järjestämiseen.

    Tänään koululaiset pääsevät kokeilemaan Koskelassa esimerkiksi rukilla kehräämistä ja kahvin jauhamista käsin. Veteraanihuoneessa esillä on talvi- ja jatkosodan aikaista esineistöä ja valokuvia.

    Samalla kierroksella nuoret tutustuvat myös viereiseen Hausjärven kirkkoon seurakunnan kanttorin ja suntion opastuksella.

    Hausjärven kotiseutumuseon ja koulujen yhteistyötä on toteutettu Museoviraston tuella, kertoo Hausjärvi-seuran projektityöntekijä Krista Korpi.

    Ensimmäisessä hankkeessa Korpi tuotti museon aineistosta valmista opetusmateriaalia verkkoon yhteistyössä opettajien kansa. Nyt vuorossa ovat koululaisten vierailut, joista on tarkoitus tehdä jokavuotinen perinne.

    Seiskojen vierailupäivän lisäksi museolla on vieraillut myös lukiolaisia. Kaksi lukiolaista jatkaa kesätöissä museon oppaina.

    Vierailut saivat alkunsa opettajien aloitteesta. Varsinkin nuoret opettajat ovat olleet innokkaita elävöittämään opetusta, Hakamo kertoo.

    Paikallishistorian kautta laajoja ilmiöitä voi yhdistää nuorille tuttuihin esimerkkeihin.

    ”On helppoa nostaa esille esimerkiksi, miten tuttu tehdas liittyy teollistumiseen.”

    Kyse on myös ryhmähengen luomisesta. Museopäivä voi jättää mukavia muistoja viimeiseltä kouluviikolta ennen kesälomaa.

    Kotiseututalo Koskelassa oppilaat pääsivät kokeilemaan vanhoja käsityömenetelmiä.
    Kotiseututalo Koskelassa oppilaat pääsivät kokeilemaan vanhoja käsityömenetelmiä. Kuva: Kimmo Haimi
    Lisää aiheesta
    • Talonpoikaismuseo Yli-Kirralla on järjestetty Kaikkien Aikojen Maatalousnäyttelyä jo vuodesta 1992. Tänä vuonna perinnetapahtuma kuuluu osaksi Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä.

      Kulttuuri | Miten pärekattoa tehdään, kasveilla värjätään tai käsikivillä jauhetaan jauhoja?Talonpoikaismuseon työnäytöksissä sukelletaan1800-luvun menetelmiin

      Tilaajalle
    • Näyttelyn ajaksi Hämeen linnaan luodaan hämyisä metsä ja tuulen humina.

      Kulttuuri | Hämeen linnan uutuusnäyttelyssä on nähtävillä Kuusamosta äskettäin löytynyt hirvenpääkirves

    • Erämuseosäätiö perustettiin suunnittelemaan,perustamaan ja operoimaan uutta valtakunnallistaSuomen Erä- ja luontokulttuurimuseota. Pia Paukku valittiin säätiön toimitusjohtajaksi 1.8.2022.

      Erä | Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon johtaja luottaa suunnitteilla olevan museon vetovoimaan

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Hausjärvi
    kotiseutumuseo
    historia
    opetus
    paikallishistoria
  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää