Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon johtaja luottaa suunnitteilla olevan museon vetovoimaan

Uusi metsästykseen, kalastukseen ja luonnon virkistyskäyttöön keskittyvä museo on tarkoitus avata Imatralle vuonna 2027.

"Hanke etenee hyvin ja olemme hyvin innostuneita. Tämä on ainutlaatuinen hanke, sillä uusia valtakunnallisia vastuumuseoita ei perusteta kovin usein. Ei voi kuin hymyillä", Suomen erämuseosäätiön toimitusjohtaja Pia Paukku kiteyttää tunnelmansa.

Erä- ja luontokulttuurimuseon hankekilpailutuksen loppukahinoissa oli mukana muutama vuosi sitten kolme paikkakuntaa: Imatra, Pyhtää ja Riihimäki. Imatran vahvuutena nähtiin etenkin matkailupotentiaali.

Imatran suunnitelmat perustuivat siihen, että museossa kävisi vuodessa peräti 100 000 kävijää. Kävijämäärätavoite on valtava. Esimerkiksi Luonnontieteellisessä museossa Helsingissä kävi viime vuonna noin 211 000 vierailijaa ja Riihimäen metsästysmuseossa kävijöitä oli vajaa 20 000.

Museon suunnittelu on jouduttu aloitettamaan muuttuneessa maailmantilanteessa.

Korona, kohonneet kustannukset tai Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama turistikato eivät kuitenkaan huolestuta Pia Paukkua.

"Kotimaan matkailu oikeastaan vaan lisääntyi koronan myötä ja kasvu kohdistui erityisesti Itä- ja Kaakkois-Suomeen. Toisaalta esimerkiksi Saksassa on tällä hetkellä valtavaa kiinnostusta luontomatkailuun liittyviin teemoihin."

"Venäläinen turismi painottui enemmän ostosmatkailuun. Vaikka yöpymisiä oli paljon, venäläiset eivät ennenkään näkyneet museoissa suhteessa rajanylityksiin."

Imatran kaupungintalo kuvassa oikealla valmistui vuonna 1970 suunnittelukilpailun tuloksena. Nyt se on tarkoitus muuttaa museoksi. Kuva: imatra.kuvat.fi

Toinen Imatran valintaa puoltanut seikka oli se, että suunnitelmissa Imatran vanha kaupungintalo muutetaan museoksi. Tämä nähtiin hiilineutraalina ja huomattavasti uudisrakennusta edullisempana vaihtoehtona.

"Kaupungintalo on osoittautunut loistavaksi museokäyttöön. Se on muuntojoustava, joten siihen pystytään tekemään näyttelykierto, museopalvelu ja tarvittavat näyttelytekniset ratkaisut."

Imatran kaupungintalon uusiokäyttö sopii myös museon konseptiin. Kuva: Jani Kautto

Paukun mukaan museon yksi tavoite on tuoda esille myös sitä, miten suomalaisten luontosuhde on muuttunut aikojen saatossa.

"Lähdemme siitä, että löydämme raikkaita näkökulmia ja luomme vetovoimaisia, moderneja ja elämyksellisiä näyttelyitä, jotka kertovat tarinoita metsästyksestä, kalastuksesta sekä suomalaisista eräperinteistä ja myös innostavat kävijöitä luontoharrastusten pariin."

Suunnittelun jälkeen käynnistyy investointivaihe. Erämuseon osalta päätökset investointimiljoonista siirtyivät uuden hallituksen harkittaviksi.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi loppuvuodesta 2021 museon käynnistämiseen 500 000 euroa. Imatran erämuseon kustannusarvio on kuitenkin kasvanut ja rahan tarve on nyt yli 40 miljoonaa euroa. Imatran kaupunki on jo luvannut tarjouksessaan 14 miljoonan euron rahoituksen, loppuja odotetaan valtiolta.

Uudelta hallitukselta odotetaankin nyt rahoituspäätöksiä.

"Toivottavasti hallitus ymmärtää, mikä merkitys ja arvo uudella Erämuseolla on. Metsästykseltä ja kalastukselta puuttuu valtakunnallinen vastuumuseo eikä suomalaista luontokulttuuria systemaattisesti tallenna tällä hetkellä mikään museo”, Paukku toteaa.