Tiesitkö? Viinin pakkauksella on suurempi ilmastovaikutus kuin itse juomalla – kartonki on materiaaleista ekologisin

Pakkauksilla on alkoholijuomien ympäristövaikutuksille suuri merkitys.

”Viinintuotannossa merkittävimmät ilmastovaikutukset syntyvät juomapakkausten, etenkin lasipullojen, valmistuksesta”, Alkon tuoteviestintä­päällikkö Taina Vilkuna kertoo.

”Pakkauksen osuus viinin ilmastovaikutuksista on kolmannes, ilman kierrätystä jopa yli 40 prosenttia. Mitä kevyempi ja kierrätettävämpi pakkaus on, sitä pienempi on hiilijalanjälki. Toisin kuin elintarviketuotteissa yleensä, viinipakkauksella on suurempi kuormitus ympäristöön kuin itse juomalla.”

Pahvipakkauksen hiilipäästöt ovat keskimäärin alle 12 prosenttia lasipullon päästöistä. Muovipullot säästävät hiilipäästöjä lasipulloihin verrattuna kaksi kolmannesta.

Viini pysyy kartonki- tai muovipakkauksessa yhtä hyvänä kuin lasipullossa, jos viiniä ei ole tarkoitus säilyttää ja kypsyttää vuosikausia.

Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia juomien ympäristövaikutuksista. Alkon viime kesänä tekemän kyselyn mukaan 92 prosentilla asiakkaista vastuullisuudella on merkitystä ostopäätökseen.

”Kuluttajia kiinnostaa ympäristövaikutusten lisäksi pakkausten helppous ja keveys. Asiakkaat haluavat laajan valikoiman viinejä kevyissä hana- ja kartonki­pakkauksissa, muovi­pulloissa ja metallitölkeissä”, Vilkuna kertoo.

”Pakkausten koko vaihtelee parista desistä kolmeen litraan.”

Kartonkipakatut viinit soveltuvat piknikeille, veneilyyn, mökkeilyyn ja perhe­juhliin. Alko pyrkii kasvattamaan kevyiden juomapakkausten osuutta.

”Voimme hakea valikoimaan kevyempiä pakkausmateriaaleja sekä rohkaista kumppaneitamme vaihtamaan pakkausmateriaalia. Teemme myös tiivistä yhteistyötä pohjoismaisten alkoholimonopolien kanssa ympäristökuormituksen pienentämiseksi kansainvälisissä hankintaketjuissamme”, Vilkuna kertoo.

Luomuviinien kysyntä Alkossa kasvaa. Vuoden 2020 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana kysyntä on kasvanut jo kolmanneksen. Valikoimassa luomuviinejä on jo lähes tuhat.

Tarjolla on myös muita ”vihreäksi valinnaksi” koodattuja tuotantotapoja. Alkuviinit kasvatetaan ja valmistetaan luonnonmukaisin menetelmin ilman synteettisiä kemikaaleja.

Esimerkiksi synteettisiä torjunta-­aineita ei käytetä lainkaan.

Viinin valmistuksessa ei myöskään yleensä käytetä lainkaan kemikaaleja, sillä alkuviinejä ei kirkasteta, suodateta eikä stabiloida. Myös viinin säilöntäaineena käytettyjä sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä on alkuviineissä tavallista vähemmän.

Osa alkuviineistä voi olla tavallisiin viineihin tottuneille mauiltaan ja suutuntumaltaan haastavia.

Toisaalta sulfiitit voivat aiheuttaa oireita niille herkistyneille. Aineiden epäillään voivan laukaista myös viinipäänsäryn, jossa jo pieni määrä punaviiniä johtaa migreeniä muistuttavaan päänsärkyyn tai erittäin voimakkaaseen krapulaan.

Biodynaaminen viljely täyttää luomutuotannon vaatimukset, ja sillä on samat positiiviset ympäristövaikutukset. Lisäksi viljelijät käyttävät biodynaamisia valmisteita ja noudattavat tarkasti määriteltyjä aikatauluja viljelyssä.

Menetelmää on kritisoitu huuhaasta. Kosmisten rytmien noudattamisen tai homeopaattisten liuosten tehoa ei ole pystytty todistamaan tieteellisesti.

Muita Alkon vihreitä merkkejä ovat paikallinen kestävän kehityksen sertifikaatti, vegaaninen-merkki ja ympäristö­ystävällinen pakkaus.

Paikallisten sertifikaattien sisällöt vaihtelevat maakohtaisesti.

Viinien vegaanisuus eli kasviperäisyys riippuu esimerkiksi juoman kirkastamiseen käytetyistä aineista. Normaalissa viinintuotannossa kirkastamiseen saatetaan käyttää liivatetta, kananmunaa, kaseiinia eli eläinperäistä proteiinia tai kala­liimaa.

Ilmastonmuutos uhkaa viinien viljelyä monilla eri tavoilla. Esimerkiksi Champagnen alueen ilmasto alkaa olla kuohuviinirypäleille liian kuuma.

Myös Saksassa ilmastonmuutos haastaa viininviljelyn. Maassa on perinteisesti keskitytty Rieslingiin ja muihin vaaleisiin rypälelajikkeisiin. Lämpötilan noustua punaviinien osuus on jo yli kolmannes koko viinintuotannosta, sillä punaiset rypälelajikkeet kestävät vaaleita rypäleitä paremmin kuumuutta.

Ilmaston lämpenemisen myötä kasteluvettä tarvitaan kuivilla alueilla enemmän. Jos köynnökset kilpailevat vedestä ruokakasvien kanssa, tuotannon eettisyys laskee.

Tietyillä viinialueilla sateiden määrä voi kasvaa ja liika kosteus lisää viinihomeen riskiä. Homeiden torjumiseksi joudutaan käyttämään yhä enemmän torjunta-aineita.

Kartonkipakkauksissa on nyt saatavilla monia viinejä ja juomia. "Liisa"-punaviini oli raadille mieluisin. Kuva: Jaana Kankaanpää

• MT:n toimituksesta koostuva raati kerääntyi maistelemaan tetra-viinejä ja puhumaan viinipakkauksista. Testissä olivat punaviini Liisa Cabernet Sauvignon, valkoviini Pop-Up Season Chardonney ja rosé-viini Woodie.
• Sokkotestissä raatilaiset pitivät eniten Liisasta, viimeiseksi jäi Woodie.
• Pakkausten perusteella raati olisi kuitenkin valinnut Alkon hyllystä Woodien. Liisan pakkausta pidettiin epäonnistuneimpana.
• Tetraviinien tuoksut ja maut koettiin kesäisen laimeiksi, eikä testistä löytynyt suosikkiviinejä.
• Raati koki testin viinien sopivan parhaiten piknikille, bileisiin tai mökille. Epämuodolliseen tilanteeseen, jossa viiniä on mukava juoda mutta se ei ole pääasia, ”halpaan tarpeeseen”.
• Tetra-viinipakkaukset olivat ylipäänsä raadilla uusia tuttavuuksia, joiden keveys ja kätevyys vakuuttivat. Kuohuviinipullo voi karata rantakalliolta ja räsähtää rikki rantakiviin. Sitä riskiä kartonkipakkauksissa ei ole.
• Myös viinien edullinen litrahinta tuntui houkuttelevalta.
• Samalla mietittiin, tuleeko kevyen makuista viiniä juotua litran pakkauksesta huomaamatta enemmän kuin 0,75 litran lasipullosta.
• Viinien ympäristövaikutukset olivat raadille melko tuntemattomia. Osa ostaa luomuviinejä.
• Ympäristöystävällisistä viineistä oltiin kuitenkin maksamaan hieman enemmän, jos vertaillaan mauiltaan tasavahvoja ehdokkaita.
• Pakkauksen ympäristövaikutukset ovat viinissä erittäin merkittävät, jopa 40 prosenttia tuotteen ilmastovaikutuksista.