Uutuuskirja avaa kartellien historiaa Suomessa ‒ kyseessä oli pitkään maan tapa

Suomen historian dosentti ja yliopistonlehtori Mika Kallioinen avaa kartellien vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen uutuuskirjassaan Kartellien maa, kertoo kustantamo Gaudeamus.

Kartellien maa kuvaa, kuinka kartellisoitumisesta muodostui yli vuosisadan kestänyt maan tapa. Kilpailun rajoittaminen kartellien ja muiden sopimusten avulla on muokannut talouselämää paljon vapaata kilpailua pidempään.

Kilpailua rajoittaneet kartellit ovat kirjan mukaan olleet huonosta maineestaan huolimatta kiinteä osa Suomen taloutta ja kulkeneet käsi kädessä teollisen kehityksen kanssa. Yritysten näkökulmasta keskinäinen kilpailu on usein haitallista, ja myös valtio pitkään kannusti yrityksiä yhteistyöhön tai jopa edellytti sitä.

”Kilpailunrajoitusten yleisyydestä huolimatta Suomessa oli toimialoja, joilla kilpailtiin. Ei siis voi sanoa, että kartellit olisivat hallinneet koko taloutta. Voidaan ajatella, että lukuisat kilpailunrajoitukset kertovat paradoksaalisesti siitä, että talouselämässä esiintyi sitkeää kilpailua, jonka hillitsemiseksi oli pakko turvautua sopimuksiin. Kilpailu oli kuin käärme, joka nostaa päätään ja jatkaa sätkimistä, vaikka sen pää katkaistaan”, Kallioinen kuvaa kustantamo Gaudeamuksen tiedotteessa.

Kirjassa tarkastellaan Suomen liike-elämän kartellisoitumista kartellien syntyvaiheista 1800-luvun jälkipuolelta niiden kieltämiseen 1990-luvun alussa. Ensimmäiset kartellit muodostettiin vientiteollisuudessa, mutta sittemmin niitä ilmaantui myös kotimarkkinoille. Ajan saatossa koordinoituja kilpailunrajoituksia esiintyi kymmenillä aloilla elintarvike- ja tekstiilituotannosta kaapeleiden ja kauneustuotteiden valmistukseen.

”Yleinen käsitys oli, että ilman yritysten yhteistyötä pieni, ensi askeleitaan ottanut kansakunta ei olisi voinut selviytyä kansainvälisten markkinoiden puristuksessa.”