• Venesjärvellä rakennetaan talkoilla taloja tulijoille – ”Tämä on yksi tapa tehdä kotiseututyötä”

    Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Venesjärvi on tullut tunnetuksi aktiivisuudestaan ja yritteliäisyydestään. Työteliäisyys näkyy monin tavoin 500 asukkaan kylässä, jossa on kokoonsa nähden poikkeuksellisen hyvä palvelutaso.
    Tilaajalle
    Venesjärven kylällä yksityiset ihmiset rakentavat muuttovalmiita taloja uusille tulijoille. Heikki Jaakkolan talonrakennus oli elokuussa edennyt jo pitkälle. Sofia Latvajärven talon perustukset ovat vieressä. Takapihoilta avautuu hieno maalaismaisema.
    Venesjärven kylällä yksityiset ihmiset rakentavat muuttovalmiita taloja uusille tulijoille. Heikki Jaakkolan talonrakennus oli elokuussa edennyt jo pitkälle. Sofia Latvajärven talon perustukset ovat vieressä. Takapihoilta avautuu hieno maalaismaisema. Kuva: Rami Marjamäki
    Lukemisto|Rakentaminen
    28.9.202321:00
    Jukka Koivula
    Kankaanpää

    Venesjärven kylällä Kankaanpäässä urakoidaan talkoilla uusia omakotitaloja. Poikkeuksellisen projektista tekee se, että näitä taloja ei urakoida itselle, vaan toiveikkaina mahdollisille uusille kyläläisille. Voittoa taloilla ei ole tarkoitus tehdä.

    ”Nämä rakennetaan valmiiksi avaimet käteen -periaatteella, jotta kylälle muuttamisen kynnys on mahdollisimman matala”, taloa rakentava Heikki Jaakkola toteaa.

    Venesjärvelle on muuttanut viimeisten kymmenen vuoden aikana uutta väkeä.

    ”Parikymmentä uutta taloa on noussut, mutta tulijoita olisi paljon enemmänkin. Meillä tontti- ja asuntotarjonta on laahannut kysyntää jäljessä”, toinen rakennuttaja, Sofia Latvajärvi kertoo. Kumpikin rakennuttaja maksaa kulut omasta pussistaan.

    Latvajärvi, Jaakkola ja muutama muu aktiivinen kyläläinen alkoivat pohtia keinoja ongelman ratkaisemiseksi keväällä 2021.

    ”Syntyi idea talonrakennuskampanjasta. Me kaksi sekä kaksi muuta päädyimme ostamaan paikalliselta maanomistajalta tonttimaata. Sitten aloitimme rakentamisen”, Latvajärvi toteaa.

    Kaksi muuta rakennuttajaa tosin harkitsevat muuttamista uusiin taloihin itse.

    ”Siinä tapauksessa myyntiin vapautuisivat heidän vanhat talonsa samalta kylältä. Mutta ainakin minun ja Sofian rakennuttamat talot tulevat uusina myyntiin”, Jaakkola tähdentää.

    ”Nämä rakennetaan valmiiksi avaimet käteen -periaatteella, jotta kylälle muuttamisen kynnys on mahdollisimman matala.” Heikki Jaakkola

    Ukrainan sota on hidastanut rakennusprojektia rakennuskustannusten noustua äkisti. Elokuun lopussa Jaakkolan talopaketti seisoo siitä huolimatta jo pystyssä. Paikalliset rakennusmiehet ja timpurit työstävät enää lähinnä talon sisätiloja.

    Heikki Jaakkola ja Sofia Latvajärvi haluavat tempauksellaan vastata kysynnästä jäljessä laahanneeseen talotarjontaan Venesjärvellä.
    Heikki Jaakkola ja Sofia Latvajärvi haluavat tempauksellaan vastata kysynnästä jäljessä laahanneeseen talotarjontaan Venesjärvellä. Kuva: Rami Marjamäki

    Latvajärvi kertoi elokuussa odottavansa talopakettiaan saapuvaksi seuraavana päivänä.

    ”Talot ovat samankokoisia ja ulkoisesti samanlaisia, mutta keskityn itse sisätiloissa perinteiseen maalaistunnelmaan”, yrittäjä kertoo.

    Jaakkolan rakennuttama talo on sisätiloiltaan uudenaikaisempi.

    ”Seuraavaksi etsitään asukkaita. Talot valmistuvat keväällä, mutta nämä voidaan myydä vaikka kesken rakennusprosessin, jos joku haluaa itse viimeistellä oman kotinsa yksityiskohdat”, mies vinkkaa.

    Heikki Jaakkola laskee talonrakennuksen maksaneen itselleen jo noin 150 000 euroa.

    ”Tämä ei ole mikään bisnes meille. Euroakaan voittoa ei olla tekemässä, vaan plusmiinusnollaan ollaan tyytyväisiä. Tämä on yksi tapa tehdä kotiseututyötä”, Jaakkola kiteyttää.

    ”Me kaksi sekä kaksi muuta päädyimme ostamaan paikalliselta maanomistajalta tonttimaata. Sitten aloitimme rakentamisen.” Sofia Latvajärvi

    Omakotitalot rakennetaan Venesjärven kylän laidalle, metsäisen kallion päälle. Takapihoilta aukenee avara maisema läheisille viljapelloille. 117-neliöisissä taloissa on kolme makuuhuonetta, olohuone-keittiö-yhdistelmä, kaksi vessaa, sauna, pesuhuone sekä jaettu erillinen autotalli, jossa on myös varastotilaa.

    ”Kankaanpään kaupungin puolesta infra on olemassa. Tonteille yhdistyy kaupungin vesijohto ja viemäri, sekä jatkossa myös valokuituyhteys”, Jaakkola esittelee.

    Oman koulun säilyttäminen Venesjärvellä on kyläläisten yhteinen tahtotila, Heikki Jaakkola kertoo.
    Oman koulun säilyttäminen Venesjärvellä on kyläläisten yhteinen tahtotila, Heikki Jaakkola kertoo. Kuva: Rami Marjamäki

    Pohjois-Satakunnassa sijaitseva Venesjärvi on tullut tunnetuksi aktiivisuudestaan ja yritteliäisyydestään.

    Työteliäisyys näkyy monin tavoin 500 asukkaan kylässä, jossa on kokoonsa nähden poikkeuksellisen hyvä palvelutaso.

    ”Meiltä löytyy oma koulu ja päiväkoti, kauppa, asiamiesposti, viinitila, rantalava, monenlaisia yrityksiä sekä aktiivisia maatiloja”, viinitilayrittäjä ja Venesjärven kyläyhdistyksen johtokunnan jäsen Latvajävi kertoo.

    Erikoisautokorjaamoyrittäjä, kyläyhdistyksen johtokunnan sihteeri Heikki Jaakkola katsoo, että omatoimisuus ja aktiivisuus ovat maaseutukylälle elinehto.

    ”Kyläläiset joutuivat tekemään erityisen paljon töitä kymmenkunta vuotta sitten, kun koulu oli lakkautusuhan alla.”

    Lisää aiheesta
    • Jokaiselle kylälle etsitään kylätaiteilija toteuttamaan kylän toiveista ja erikoisuuksista alkunsa saavaa taideprojektia.

      Kulttuuri | Kylätaiteilijoita palkataan Pohjois-Savon harvaan asutulle maaseudulle

    • Toiminnassa oleva kyläkoulu ja alle kouluikäisten ryhmähoito ovat Suomen Kylät ry:n mukaan Vuoden Kyläksi 2023 valitun Koittilan kylän ehdottomia helmiä.

      Matkailu | Oma kyläkoulu ja talkoovoimin pyörivä pubi ovat kyläläisten silmäteriä: Vain 190 asukkaan Koittilan seutu valittiin Vuoden Kyläksi

    • Saara Kässi-Jokinen (kesk.) viljelee kaalia, hernettä ja härkäpapua miehensä Niko Jokisen kanssa Keuruun Riihossa.

      Politiikka ja talous | "Meidän kylällä toteutuu kaikki se, mitä nuoret perheet tarvitsevat” – keuruulainen paikallispoliitikko pitäisi koko Suomen asuttuna turvallisuussyistä

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Verhoile vanha tuoli itse – ei vaadi erityistaitoja

    • 2

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 3

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

    • 4

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 5

      Kulttuuri | Laulajatähti Noora Louhimo kärsi pitkään juurettomuudesta ja rajun koulukiusaamisen arvista: ”Nykyään voin analysoida itseäni paremmin”

    • 6

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 7

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

  • Lisää aiheesta Koneviestissä

    Koneviesti | Konealan Gallup: Onko rakentamisen piristyminen näkynyt maarakennusalalla?

  • Suomessa infra-alalta eläköityy vuosittain noin 600 työntekijää enemmän kuin oppilaitoksista valmistuu uusia infra-alan ammattilaista vuodessa. Muuntokoulutuksella Destia ja Oamk haluavat vastata infra-alan osaajapulaan. Haku on alkanut ja koulutus alkaa 31.8.2026.

    Koneviesti | Helpotusta osaajapulaan – Destia ja Oamk aloittavat talonrakentajien infra-alan muuntokoulutuksen

  • Koneviesti | Lukijan idea: Rumpuputki sulaksi kotikonstein