• Suomen lipun päivä päätyi juhannukseen, koska juhla ei kuulunut kenellekään

    Juhannuspäivänä vietetään myös Suomen lipun päivää. Tietoa liputuspäivästä levitettiin 1930-luvulla muun muassa lentokoneesta pudottamalla.
    Kielekkeinen valtiolippu, joka tunnettiin vuoteen 1978 saakka nimityksellä sotalippu.
    Kielekkeinen valtiolippu, joka tunnettiin vuoteen 1978 saakka nimityksellä sotalippu. Kuva: Johannes Tervo
    Lukemisto|Historia ja perinne
    21.6.202415:30
    Taneli Laine

    Juhannuspäivänä vietetään Suomen lipun päivää. Liputus alkaa jo perjantaina kello 18 ja päättyy lauantaina kello 21.

    Juhannus onkin maan ainoa virallinen liputuspäivä, jona lippua voi pitää salossaan koko valoisan yön yli.

    Eduskunta hyväksyi ehdotuksen Suomen sinivalkoisesta ristilipusta toukokuussa 1918.

    Hankkeet vastikään hyväksytyn lipun saattamiseksi yleisempään käyttöön alkoivat 1920-luvulla. Asialla olivat Suomalaisuuden liitto ja sen vanavedessä lippuasian omakseen ottanut Itsenäisyyden liitto.

    Lipputiedon levittämiseksi liitoissa laadittiin kampanjoita, lehtikirjoituksia, lippumyyntejä ja jopa koteihin levitettyjä lipputankopiirustuksia.

    Oy Urheilutarpeita mainos Itsenäinen Suomi -lehdessä 15.7.1928. Yhtiö tunnetaan nykyään nimellä Karhu. Kuvakaappaus kansalliskirjaston <a href="https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502873?page=1" id="link-1f936d7ec653c5bc6512d1ba8dd0f9e6" target="_blank">digipalvelusta</a>. https://digi.kansalliskirjasto.fi
    Oy Urheilutarpeita mainos Itsenäinen Suomi -lehdessä 15.7.1928. Yhtiö tunnetaan nykyään nimellä Karhu. Kuvakaappaus kansalliskirjaston digipalvelusta. https://digi.kansalliskirjasto.fi 

    Oman juhlapäivänsäkin lippu ansaitsi. Suomen lipun päivää vietettiin epävirallisesti ensimmäisen kerran juhannuksena 1927.

    Juhannukseen päädyttiin, koska se poliittisesti sitoutumattomana juhlana ei leimannut päivää minkään kieliryhmän taikka suuntauksen tapahtumaksi. Tarkoitus oli kerätä kansalaiset yhteen lipputangon juurelle.

    Sanomalehti Uudessa Suomessa ei suurempia juhlallisuuksia ensimmäiseltä Suomen lipun päivältä vielä odotettu.

    ”Erityisiä lippujuhlia ei ainakaan ensi juhannukseksi ole vielä suunniteltu. Ensin on saatava lippu jokaisen suomalaisen kotiin. Toivottavasti jo ensi juhannuksena yhtenäinen lippumuuri peittää koko Suomen sen eteläisimmästä kärjestä aina maan pohjoisimpaan kolkkaan saakka ja kansakunta siten viettää lipun äänetöntä kieltä kuunnellen Suomen lipun päivää.” [Uusi Suomi 4.5.1927]

    Erityisesti Itsenäisyyden liitto jatkoi lipputietoisuuden levittämistä koko maahan. Ajan nopeaa tiedonvälitystä olivat lentolehtiset, joita Itsenäisen Suomen mukaan pudotettiin armeijan lentokoneista yli puoli miljoonaa toukokuussa 1931.

    Lentolehtisissä ”arvovaltaiset kansalaiset kehoittivat liputtamaan juhannuksena.”

    Puolesta miljoonasta lehtisestä oli numeroitu 500 kappaletta. Numeroidun lehtisen palauttaminen liiton toimistoon oikeutti ilmaiseen Suomen lippuun. Itsenäisen Suomen mukaan lehtisiä olisi palautunut noin 300.

    Työ ei mennyt hukkaan. Juhannuksesta tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1934.

    Lisää aiheesta
    • Sanonnan mukaan aurinko siirtyi aiemmin juhannuksen aikana isännän asialta rengin puolelle.

      Historia ja perinne | Tiesitkö, miksi päivän piteneminen loppuu torstaina 20. kesäkuuta, mutta Suomi juhlii juhannusta vasta viikonloppuna? Rengille valon väheneminen toi helpotuksen

    • Monissa muissa maissa EU-lipun käyttö on Suomea paljon runsaampaa.

      Kulttuuri | EU-lippu liehuu Suomessa vain lähinnä tiedotustilaisuuksissa tai satamissa − asiantuntija arvioi, miksi

      Tilaajalle
    • Historia ja perinne | Lippu salkoon vaikka hyvän mielen vuoksi – asiantuntija haastaa suomalaiset uudistamaan liputuskulttuuria

      Tilaajalle
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 3

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Hyvinvointi | Yllättävä tutkimus: Netin käytöllä samoja myönteisiä vaikutuksia hyvinvointiin kuin luonnossa kävelyllä

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää