Martta Wendelin piirsi kauniita joulukortteja, mutta koki elämässään monia tragedioita – elämäkerta valottaa hänen taiteensa monipuolisuutta

Päivi Ahdeoja-Määttä: Kultahiekkaa ihmisten poluille. Martta Wendelinin elämä. Docendo. 2024. 383 sivua. Kuva: Docendo

Nuoremmille sukupolville Martta Wendelin (1893–1986) on tuttu joulukorttien ja vuosikalentereitten nostalgisista lapsiaiheista.

Isovanhemmat muistavat etenkin Kotilieden vuosikymmenten kansikuvat sekä Anni Swanin teosten kannet ja kuvitukset.

Martta Wendelin syntyi Kymen Karhulassa. Lähtökohdat olivat aikaan nähden suotuisat. Isä oli sahanhoitaja ja kuusilapsisen perheen äiti perusti 1900-luvun alussa kutoma- ja vaateliikkeen.

Lapset oli varaa kouluttaa. Martta sai ylioppilaslakin 16-vuotiaana.

Mutta pian perhe koki raskaita menetyksiä. Tyttäristä nuorempi kuoli 9-vuotiaana ja pojista peräti kolme sairauksiin: yksi keuhkotautiin, kaksi Espanjan tautiin. Rahastakin tuli äärimmäisen tiukkaa.

Eteenpäin pyrkivä Wendelin janosi arvostusta taidemaalarina.

Opetusta ja vaikutteita hän sai sellaisilta mestareilta kuin Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela. Jälkimmäiseen hän ehkä myös rakastui. Mutta kuvitustyöt ja muotokuvamaalaus toivat leivän pöytään.

Köyhän kansan Helene Schjerfbeckiksikin kutsuttu Wendelin ei koskaan avioitunut. Kasvattityttären hän otti 50-vuotiaana, kun malliksi suostunut soma kolttatyttö valloitti sydämen.

Ajan tavan mukaan Wendelin huolehti myös vanhenevasta äidistään. Ahkera hänen oli kuvittajana oltava, sillä taiteilijaeläkkeen hän sai vasta 81-vuotiaana.

Elämäkerran poikkeuksellisen runsas ja laadukas kuvitus näyttää Wendelinin taiteen monipuolisuuden.

Maaseutumaista lapsiperhearkea estetisoiden kuvaavat työt olivat hänen vahvinta aluettaan. Ne jatkavat yhä elämäänsä kauppojen korttitelineissä.

Martta Wendelinin tuotannosta koottu näyttely on esillä Valamon luostarissa Heinävedellä vielä 7.4. saakka.