MT:n uusi kolumnisti Terhi Peltokorpi on lestadiolainen suurperheen äiti, joka on istunut Helsingin kaupunginvaltuustossa yli 20 vuotta

Helsinkiläinen perheenäiti, kätilö ja keskustavaikuttaja Terhi Peltokorpi on MT:n uusi kolumnisti. Keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittisena asiantuntijana hän kirjoittaa työssään paljon.

"Olisi mukava kirjoittaa tekstejä enemmän arjessakin. Julkaisin äsken Facebookissa kirjoittamani runon, mutta laitoin sen piiloon seuraavana päivänä. Mietin, että onko kirjoitus riittävän laadukas."

Lauantaina MT:n verkossa julkaistava kolumni kertoo hänen isovanhempiensa elämästä piskuisessa Kinnulassa ja hapanjuurileivonnasta. Lapsuudessa Peltokorven perhe asui alkuun sekä Kinnulassa että Jämsässä.

Juuret ovat alkaneet kiinnostaa keski-iässä entistä kansanedustajaa. Isovanhemmat raivasivat pientilan Kinnulaan tiettömän taipaleen taakse, eikä mummolassa ollut sisävessaa vielä 1980-luvun alussa. Vesi tuli eteiskomeroon, josta se pumpattiin käsin.

"Huussiin mentiin navetan taakse ja piharakennuksessa oli sauna. Käyn kolumneissani vuoropuhelua kahden erilaisen arjen välillä. Kerron millaista elämä oli Kinnulan mummolassa ja nyt Helsingissä."

Terhi Peltokorpi kasvoi vanhoillislestadiolaisessa ja keskustalaisessa perheessä. Isä työskenteli rakennusalan yrittäjänä ja äiti historian ja yhteiskuntaopin lehtorina. Lapsia kannustettiin seuraamaan yhteiskunnallisia asioita, mutta puoluekantaa ei tuputettu.

Terhi meni mukaan keskustan toimintaan 15-vuotiaana. Hän ei valinnut puoluettaan noin vain, vaan tutustui myös kokoomuksen ohjelmaan. Peltokorvelle oli tärkeää keskustanuorten ydinvoimakielteinen kanta, kokoomuksessa korostui liikaa yksin pärjääminen.

"Olen nähnyt läheltä perheitä, joissa on esimerkiksi kehitysvammaisia lapsia. Minuun vetosi keskustassa se, että tuetaan heikompia, mutta samalla kannustetaan omaan aktiivisuuteen."

Peltokorvet ovat metsänomistajia Jämsässä. Risto tekee metsätyöt ja Terhi poimii sienet ja marjat. Kuva: Sanne Katainen

Terhi ja Risto Peltokorvella on yhdeksän lasta, joista kolme asuu omillaan ja kuusi kotona. Elämä suurperheessä on mukavaa ja toki työlästäkin välillä, kolumnisti myöntää.

Kotona asuvista lapsista nuorin on ekaluokkalainen ja vanhin valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin. Lapsista on runsaasti seuraa toisilleen. Vanhemmat pääsevät viettämään välillä iltaa keskenään, kun isommat lapset katsovat nuorempien perään.

"Olemme saaneet kolmena jouluna lapsilta lahjaksi hotelliyön. Tälläkin kertaa lapset siivosivat kodin joulukuntoon ja paistoivat laatikot sillä välin, kun olimme Riston kanssa kahdestaan hotellissa."

Äidin ainoiksi tehtäviksi jäi tänä jouluna rosollin porkkanoiden keittäminen.

Peltokorpien perheessä Risto hoiti omasta ehdotuksestaan usean vuoden lapsia kotona, kun Terhi työskenteli kansanedustajana.

Kansanedustajuuksien välissä Peltokorpi on työskennellyt kätilönä ja tehnyt opettajan keikkatöitä. Hän sanoo olevansa identiteetiltään kätilö todennäköisesti hautaan asti. Vakituisen työpaikan puute, huono palkkaus ja vuorotyö ajoivat Peltokorven pois hoitoalalta.

Terhi Peltokorpi on seurannut surullisena kirkon jäsenmäärän laskua. Seurakunnat tekevät arvokasta diakoniatyötä, lapsi- ja nuorisotyötä, huolehtivat heikommista ja ylläpitävät kulttuurihistoriallisia rakennuksia. Tämä ei ole ei ilmaista puuhaa. Kuva: Sanne Katainen

Vanhoillislestadiolaisuuden ydin ei ole Peltokorven mukaan suuresti muuttunut sitten hänen lapsuutensa päivien. Sukupuolten työnjako on nyt tasaisempi ja herätysliikkeen avoimuus ulospäin on kasvanut.

Hän on ollut aiemmin pitkään jäsenenä Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa. Peltokorpi on seurannut surullisena kirkon jäsenmäärän laskua.

Seurakunnat tekevät arvokasta diakoniatyötä, lapsi- ja nuorisotyötä, huolehtivat heikommista ja ylläpitävät kulttuurihistoriallisia rakennuksia, mikä ei ole ei ilmaista puuhaa.

"Ihmiset reagoivat herkästi, jos eivät ole samaa mieltä jostain yksittäisestä asiasta. Äsken esimerkiksi Helsingin piispa Teemu Laajasalo kannusti yksityishenkilönä ottamaan koronarokotuksen, mikä aiheutti kirkosta eroamisia."

Peltokorpi korostaa, että lestadiolaisuuteen ei liity kohtalonuskoisuutta, vaan esimerkiksi rokotukset ja muu lääketieteellinen apu otetaan vastaan.

"Suhtaudumme myönteisesti tieteeseen, tutkimukseen ja järjen käyttöön."

Valtuustoryhmää johtavalla Peltokorvella ei ole yksinkertaista ratkaisua ikuisuuskysymykseen, miten keskustan kannatus saadaan nousuun pääkaupunkiseudulla. Kynnys puolueen kannattamiseen on korkea. Kuva: Sanne Katainen

Peltokorpi on istunut Helsingin kaupunginvaltuustosta vuodesta 2001. Kansanedustajaksi hän nousi varasijalta 2004 ja 2014.

Keskustalla on Helsingissä 2,8 prosentin kannatus. Valtuustoryhmää johtavalla Peltokorvella ei ole yksinkertaista ratkaisua ikuisuuskysymykseen, miten puolueen kannatus saadaan nousuun pääkaupunkiseudulla. Kynnys keskustaan kannattamiseen on korkea.

"Ihmiset saattavat sanoa: 'ajatte hyviä asioita, mutta en voisi silti kuvitella koskaan äänestäväni keskustaa' tai: 'sain sut vaalikoneesta, mutta en voisi silti kuvitella koskaan äänestäväni keskustaa – maaseudun puoluetta'."

Helsingin väkiluvun ennustetaan ylittävän 700 000 asukkaan rajan vuonna 2028. Keskustan valtuustoryhmä ei ole sitoutunut pääkaupungin ylimitoitettuihin kasvuennusteisiin.

"Emme halua missään nimessä, että Helsinki kasvaa ehdoin tahdoin. Korona-aikana on huomattu ihmisten kaipaavan väljempää asumista. Palvelujen järjestäminen on helpompaa, kun kasvu on hallittua."

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa tasaisesti pääkaupunkiseudulla. Peltokorpi pohtii, sallitaanko Suomessa vieraskielisten integroituminen yhteiskuntaan.

Hän kiinnittäisi huomiota muun muassa työnantajien asenteisiin, kielitaitovaatimuksiin ja ulkomaisten tutkintojen parempaan tunnustamiseen.

"Esimerkiksi toimittaja ei voi kirjoittaa lehteen puolikielistä suomea, mutta on paljon työtehtäviä, missä ei tarvita sataprosenttista suomen kielen taitoa. Silti sitä vaaditaan työpaikkarekrytoinneissa."

Peltokorpi harrastaa muun muassa ruuanlaittoa, lukemista, luonnossa liikkumista ja ompelemista.

Käsillä tekeminen on hyvää vastapainoa työlle eduskuntaryhmän kansliassa, jossa tulokset saattavat näkyä vasta vuosien päästä.

"Ompelussa ja leipomisessa näkee nopeasti menikö pieleen vai onnistuinko."

Peltokorvet ovat metsänomistajia Jämsässä. Risto tekee metsätyöt ja Terhi poimii sienet ja marjat.

Marjasaalis menee pakastimeen, josta lapset lisäävät herkut puuron, smoothien ja leipomusten joukkoon. Kesäisin häntä suorastaan harmittaa olla Helsingissä tietäen, että vatut vanhenevat puskiin Keski-Suomessa.

"Voisin viettää kaikki kesäpäivät metsässä marjastamassa, jos joku vain puhdistaisi roskat."

Lue lisää: Helsinki ei päättänytkään vielä puolittaa lihansyöntiä – kaupunginhallitus valmistelee uutta esitystä

Kuntavaalit jättivät ristiriitaisen tunnelman Helsingin pormestariehdokkaalle – puolueen tulos oli hyvä, mutta oma valtuustopaikka jäi saamatta

• Syntynyt Jämsässä 1975. Ylioppilas Jyväskylän normaalikoulusta 1994. Koulutukseltaan sairaanhoitaja (AMK) ja kätilö (AMK). Kasvatustieteiden maisteri, kotitalouden ja terveystiedon aineenopettaja Helsingin yliopistosta 2016.
• Keskustan kansanedustaja 2004–2008 ja 2014–2015. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2001 lähtien. Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja.
• Työskentelee keskustan eduskuntaryhmän kansliassa, jossa vastaa opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön asioista. Toiminut aiemmin kätilönä HUS:lla ja Kätilöopiston sairaalassa. Opettajan sijaisuuksia.
• Asuu Koillis-Helsingissä. Perheeseen kuuluvat puoliso Risto ja yhdeksän lasta. Harrastaa mm. lukemista, taidenäyttelyissä käymistä, käsitöitä, ruuanlaittoa sekä ulkoilua ja liikkumista lasten ja puolison kanssa.