Juhlavuottaan viettävä Agronomiliitto on monialainen ja perinteikäs järjestö – Helsingin ydinkeskustassa sijaiteva hulpea Agronomitalo ostettiin aikoinaan ”kahvirahoilla”
Juhlavuottaan viettävä Agronomiliitto on on vuosien aikana kasvanut monialaiseksi ja kattavaksi järjestöksi.
Helsingissä järjestettiin vuonna 1935 Agronomikongressi silloisessa Lääkäreiden talossa. Myöhemmin Agronomien Yhdistys osti rakennuksen ”kahvirahoilla”. Kuva: Museovirasto/Historian kuvakokoelma/Valokuvaamo Pietisen kokoelma125 vuotta täyttävä Agronomiliitto ry perustettiin vuonna 1897 Tampereella. Alkujaan yhdistys kulki nimellä Maanviljelysvirkamiesten yhdistys. Vuonna 1909 nimi muuttui Agronomiseksi Yhdistykseksi, 1934 Agronomien Yhdistykseksi ja 1984 lopulta Agronomiliitoksi.
Agronomiliitto on vuodesta 1950 asti ollut korkeakoulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan jäsen. Liitto on yksi Akavan vanhimmista jäsenistä.
Agronomiliittoon kuuluu noin 6000 jäsentä suorina henkilöjäseninä. Ylintä päätösvaltaa liitossa pitää valtuusto, joka koostuu 25 edustajasta. Edustajista 23 valitaan vaaleilla ja kaksi edustajaa valitaan opiskelijajäsenten piiristä. Valtuuston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Simo Tiainen. Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii puolestaan Jyrki Isotalo.
Lisäksi liittoon kuuluu 24 jäsenyhdistystä. Yhdistykset jakautuvat koulutusaloittain sekä alueellisesti. Koulutusalojen jäsenyhdistyksiin kuuluvat Elintarvike-ekonomistit, Kuluttajaekonomistit ja -teknologit COTES, Naisagronomit, Puutarha-agronomit sekä Ravitsemusterapeuttien yhdistys RTY.
Liiton jäsenistä 53 prosenttia on suorittanut tutkinnon maatalouden parissa.
Kuten kyseisistä jäsenyhdistyksistä voi päätellä, on Agronomiliitto pohjimmiltaan hyvin monialainen liitto. Tämä näkyy myös yhdistyksen jäsenistön koulutustaustoissa.
Liiton jäsenistä 53 prosenttia on suorittanut tutkinnon maatalouden parissa. Elintarvikealan tutkinnon on puolestaan suorittanut 25 prosenttia ja ravitsemusalan tutkinnon 13 prosenttia jäsenistä. Lisäksi yhdistykseen kuuluu esimerkiksi kotitalous- ja ympäristöalan osaajia. Jäsenet ovat suorittaneet tai suorittavat korkeakoulututkintoa Helsingin, Itä-Suomen tai Turun yliopistoissa.
Jäsenistöstä 26 prosenttia työskentelee yksityisellä sektorilla, 17 prosenttia on opiskelijoita, 17 prosenttia senioreita ja 11 prosenttia työskentelee valtiolle. Loput työllistyvät muuta kautta.
Monialaisuuden taustalla ovat paljolti historialliset syyt. Liittoon on vuosien aikana yhdistynyt useita muita yhdistyksiä, kuten Kotitalouden kandidaatit ry ja Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry vuonna 1978.
Majaansa Agronomiliitto pitää Helsingissä Kasarmintorilla Fabianinkadun ja Pohjoisen Makasiinikadun kulmassa sijaitsevassa Agronomitalossa. Rakennus valmistui vuonna 1901, ja tunnettiin aikaisemmin nimellä Lääkäreiden talo. Liitto osti vuonna 1953 rakennuksen kahvilahjoituksen avulla saamillaan rahoilla.
Kauppaneuvos Eino Heinonen lahjoitti Agronomien Yhdistykselle 50-vuotislahjaksi vuonna 1947 kymmenen tuhatta kiloa kahvinpapuja. Yhdistys sai kahvin myynnistä tuloa lähes 21 miljoonaa markkaa, mikä vastaa nykyrahassa 1,2–1,3 miljoonaa euroa. Argentiinassa asunut Heinonen tunsi Agronomiliiton mukaan sympatiaa järjestöä kohtaan, koska hän oli aikoinaan aloittanut itsekin agronomiopinnot. Heinonen päätti kuitenkin jättää ne kesken ryhdyttyään liikemieheksi.
Agronomiliiton historiasta on kirjoitettu vuonna 1997 satavuotishistoriikki. Riitta Mäkisen kirjoittama Tiedon saroilla – Agronomiliiton 100-vuotinen järjestötaival kertoo tarkemmin liiton alkuaikojen vaiheista.
Lähde: Agronomiliitto
- Osaston luetuimmat
