Suomalainen syö 25 kiloa juustoa vuodessa – viimeisin trendi ei vaadi juustohöylää
Edam ja kermajuusto pitävät pintansa, mutta voimakkaammat maut tekevät kauppaansa vuosi vuodelta paremmin.Tilaajalle
Kuva: Jaana KankaanpääSuomalaisten juustomaku on kuin iso laiva. Se kääntyy kyllä, mutta hitaasti.
Valtaosa suomalaisten mutustamasta juustosta on vuodesta toiseen kermajuustoa ja edamia, joita siivutetaan useimmiten leivän päälle. Voimakkaammat maut ovat alkaneet kuitenkin nostaa päätään tällä vuosituhannella.
”Kyse on sekä kokeilunhaluisuudesta että valikoiman laajenemisesta”, kertoo Kuusamon Juuston kaupallinen johtaja Sami Syrjälä.
Kuusamon Juusto on Suomen toiseksi suurin juustonvalmistaja.
Myös sesongit näkyvät voimakkaiden juustojen myynnissä, sillä esimerkiksi joulun tienoilla savujuustot ja mustaleimaemmentalit vaihtavat omistajaa tiuhaan.
”Sanoisin, että juhla-aikaan suomalaiset ovat kokeilunhaluisempia kuin arjessa”, Syrjälä tiivistää.
Juustomakuun vaikuttaa yleensä myös syöjän ikä. Syrjälän mukaan esimerkiksi lapsiperheissä onkin yleistä, että lasten voileivissä on mietoa edamia, kun taas aikuiset suosivat hieman voimakkaampaa emmentalia.
Kahta samanlaista juustoa ei ole.
Suomalaisten juusto-ostokset ovat parinkymmenen vuoden aikana muuttuneet paitsi voimakkaampaan, myös helpompaan suuntaan. Valmiit juustoviipaleet helpottavat esimerkiksi lapsiperheiden jatkuvaa voileipärallia, ja kotitekoisen pizzan kuorruttaminen on nopeampaa valmista juustoraastetta käyttämällä kuin juustonpalaa itse raastamalla.
Osa saattaa valita valmiiksi siivutetun tai raastetun juuston myös vähentääkseen ruokahävikkiä, jotta jääkaappiin ei jää homehtumaan juustonkantoja.
Juustonvalmistus vaatii tekniikasta huolimatta edelleen myös käsityötä, sillä kahta samanlaista juustonpalaa ei ole. Juustonsyönti on myös tapa nauttia melkoiset määrät maitoa, sillä yhden juustokilon valmistukseen kuluu noin 10 litraa maitoa.
Juustoja on monenlaisia edamista goudaan ja maasdamista salaattijuustoon. Juustoja lajitellaan esimerkiksi kovuuden, rasvaisuuden ja kypsytysajan mukaan.
Juusto maistuu suomalaisille vuosi vuodelta paremmin. Esimerkiksi vuonna 2021 keskivertosuomalainen söi Luonnonvarakeskuksen mukaan yli 25 kiloa juustoa, eli vajaat 70 grammaa päivässä.
Vielä 1950–1960-luvuilla keskivertosuomalainen söi vain muutaman kilon juustoa vuodessa. 10 kilon raja ylittyi vasta vuonna 1986 ja 20 kilon raja vuonna 2011.
Suomalainen syö juustoa 25 kiloa vuodessa.
Syrjälä on ilokseen huomannut, että kotimaisuus näyttää olevan suomalaisten juusto-ostoksilla nousussa.
”Suomalaisen juuston kulutus ehti notkahtaa välissä, mutta etenkin aivan viimeksi kuluneen vuoden aikana kotimaiset tuotteet ovat saaneet uudenlaista nostetta ja arvostusta.”
Suomalaisella juustolla oli pitkään kysyntää myös itärajan takana. Monella ovat tuoreessa muistissa vuoden 2014 Putin-juustot, eli Venäjän markkinoille tarkoitetut suomalaisjuustot. Juustot päätyivät suomalaiskauppoihin sen jälkeen, kun Venäjä asetti tuontikieltoja muun muassa suomalaistuotteille.
Vuonna 2020 koronapandemia vaikeutti venäläisten ostosmatkailijoiden liikkumista Suomeen, minkä jälkeen itärajan Prismoissa koettiin erikoinen juustonhamstrausilmiö. Juustolle asetettiin jopa ostorajoitteita, sillä niitä ostettiin lavatolkulla ja välitettiin eteenpäin Venäjällä kovaan hintaan.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 sai lukuisat suomalaisyritykset, muun muassa juustoista tunnetun Valion, vetäytymään itänaapurista. Valio myi Venäjän-liiketoimintansa ja Viola-tuotemerkkinsä venäläisyritykselle.
- Osaston luetuimmat
