MT-kyselyn mukaan ydinaseiden kauttakulku jakaa puoluekenttää – Upin tutkijan mukaan ”kauttakulku” on käännösvirhe, ja todellisuudessa pitäisi puhua iskusta ydinasein
Suomen ydinenergialaki on poikkeuksellisen tiukka, sillä NL:lta tahdottiin ennakolta viedä keino poliittiseen painostukseen YYA-sopimuksen varjolla 1980-luvulla.
Neuvostoliitto esitteli paraateissaan mieluusti ydinasearsenaaliaan, mutta uhkaili niillä harvemmin. Viime aikoina Venäjältä on kuultu uhkailuja tasaisin väliajoin. Kuva: AFP / LehtikuvaMT kysyi suomalaisilta, tulisiko Suomen sallia Naton ydinaseiden kauttakulku Suomen alueella. 42 prosenttia oli sitä mieltä, että pitäisi. Hieman harvempi oli vastaan ja peräti 21 prosenttia ei osaa sanoa.
Se kertoo paljon. Olemme keskustelleet kauttakulun sallimisesta, ja sen sanottiin olleen jopa suurin presidenttiehdokkaita erottanut asia. Kukaan ei ole kuitenkaan kertonut, mihin ja miksi niitä pitäisi kuljettaa.
Keskustelu luo mielikuvaa raiteilla tai lentokoneissa kuljettavista ydinaseista, mikä osuu täysin harhaan.
”Liikuteltavat ydinaseet ovat pääasiassa sukellusveneissä. Euroopassa olevat ydinaseet ovat ilmakuljetteisia pommeja, mutta ei niitä normaalisti liikutella mihinkään”, sanoo ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen.
Hän arvelee kyseessä olevan väärinkäsitys, joka on peruja käännösvirheestä. Ydinaseista puhuttaessa ”delivery” tarkoittaa pommin kuljettamista perille, eli ilmavoimien ydinaseella tekemää iskua.
Jotenkin sana on kääntynyt kuljetukseksi tai kauttakuluksi Suomessa.
Olemme siis keskustelleet vakavasti aina presidentinvaaleja myöten – mutta väärillä termeillä ja asian vierestä.
Kauttakulku on käännösvirhe, ja todellisuudessa siinä tarkoitetaan ydinaseella tehtävää iskua.
Ydinenergialakimme kieltää ydinräjähteiden maahantuonnin ja hallussapidon Suomen kamaralla. Siinä mielessä se on yksi Euroopan tiukimpia. Norjaa on pidetty vastaavana esimerkkinä, mikä ei pidä paikkansa. Siellä hallitus on antanut julistuksen, jonka mukaan rauhan aikana Norjaan niitä ei sijoiteta.
”Lakiin kirjattu kielto on Suomen lisäksi ainoastaan Liettualla, joten Suomen laki on poikkeuksellisen tiukka”, sanoo turvallisuustutkimukseen perehtynyt yliopisto-opettaja Tapio Juntunen Tampereen yliopistosta.
Syy on historiallinen. 1980-luvulla Suomella oli YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa, ja päättäjät tahtoivat etukäteen estää itänaapurin poliittisen painostuksen ydinaseiden sijoittamisesta Suomeen kaikissa mahdollisissa oloissa.
Tuo tiukka neljäs pykälä luotiin vuonna 1987 vain hieman ennen kuin NL hajosi ja YYA-sopimus raukesi.
Liettualla puolestaan vastaava pykälä on vuodelta 1992. Sen teki vasta itsenäistynyt maa, jonka maankamaralla oli vielä Venäjän armeijan joukkoja.
Juntunenkin toteaa, että puhuminen ydinaseiden liikuttelusta johtaa ajatuksissa harhaan. Hänestä kuitenkin sellaisenaankin suhtautuminen termiin kertoo suomalaisten asenteista ydinaseisiin ainakin symbolisella tasolla.
MT-kyselyssä ”ydinaseiden liikuttelu” jakaa puoluekenttää. Erityisesti perussuomalaisia äänestävät sallisivat, mutta myös kokoomuksen ja SDP:n kannattajakunnassa on selvää kannatusta. Eniten vastaan ovat vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan äänestäjät.
”Suhtautuminen ydinaseriisuntaan on jakanut puolueita jo vuosia. Toisaalta Suomi meni vahvalla yksimielisyydellä Natoon. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat puoluekentän jakolinjat tulevaisuudessa, kun joudutaan miettimään Suomen roolia ja suhdetta ydinaseisiin Natossa”, Juntunen pohtii.
Mitä sitten kansalaisilta olisi oikeastaan pitänyt kysyä?
Lavikainen ajattelee, että käytännössä kyse on siitä, saisiko ydinaseella varustettu ilmataistelukone tai ohjus lentää Suomen ilmatilan kautta tositilanteessa vai ei. Tai että saisiko ydinaseita olla Suomessa missään olosuhteissa tai voisiko niillä äärimmäisessä tilanteessa iskeä maaperällämme oleviin vihollisjoukkoihin.
”Teoreettinen mahdollisuus olisi myös ydinasein varustetun lentokoneen hätälasku maaperällemme tai aseiden hajasijoittaminen kriisitilanteessa.”
Hän lisää, että myös Venäjällä on vastaavia ydinaseita kuin mitä Yhdysvallat on sijoittanut Eurooppaan.
”Mutta ei edes Venäjä liikuttele näitä ydinaseitaan varastoistaan normaalisti mihinkään.”
Joka tapauksessa hallitus joutuu tekemään poliittisen ratkaisun, mihin suuntaan se ydinenergialakia muuttaa. STT:n mukaan pääministeri Petteri Orpo (kok.) on linjannut sen tapahtuvan loppusyksyyn mennessä.
Yksi vaihtoehto on, että pykälä neljä pidetään ydinenergialaissa ennallaan. Se voidaan STT:n tietojen mukaan myös jättää uudistuksen yhteydessä ydinenergialaista kokonaan pois tai sitä voidaan muuttaa. Mahdollista on myös säätää uusi laki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
