

Mikko Alatalon Maalaispoika oon -albumin julkaisusta tulee tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Sen kunniaksi on syytä palauttaa mieleen, kuinka kaikki oikein tapahtui.
Kappale on lähtenyt syntymään Juice Leskisen tekstintyngän pohjalta.
”Juicella oli semmoinen teksti, että ’se on hyvin joviaali ilmiö, ja panen suihketta kainaloon’”, Alatalo kertoo.
Siihen Alatalo alkoi muotoilla kappaletta. Hän oli juuri itse muuttanut maalta kaupunkiin ja nähnyt, etteivät maalaispojat olleet kaupungissa suuria sankareita.
”Maalaispoika kaupungissa oli melkein naurun asia. Minäkään en ollut kauhean muodikas, kun tein Maalaispoika-levyn.”
Olisi pitänyt laulaa kaupungista, mutta Alatalo kritisoi mieluummin kaupunkien väkivaltaisuutta, ihmisten pahoinvointia ja asumisen ahtautta.
Alatalo ei itsekään uskonut, että kappaleesta tulee hitti. Keväällä 1975 sekä albumi että single nousivat listahiteiksi, hän muistelee.
Nyt miehellä on takanaan mittava ura musiikin saralla: 700 levytettyä kappaletta, yli 6 000 heitettyä keikkaa ja yli 50 julkaistua albumia.
Maalaispoika oon -albumi oli se, joka käynnisti Alatalon soolouran. Alatalo itse luonnehtii albumia esipuheeksi vuosina 1978–1982 ilmestyneelle levytrilogialle, Siirtomaasuomen lauluille.
Alatalo viimeisteli vastikään Coitus Int 50 Revival -kiertueen, joka juhli viime vuonna 50 vuotta täyttänyttä Coitus Int -yhtyettä.
Hiljattain 73 vuoden iän saavuttanut Alatalo ei himmaile, vaan lähes heti perään käynnistyy Maalaispoika-kiertue. Juhlavuoden kunniaksi Levykauppa Äx julkaisee Maalaispoika-levyn uusintapainoksen sekä vinyylinä että cd:nä.
Moni teksteistä on yhä ajankohtainen.
”Jotta saako sitä Pohjan perukoilla asua kotonansa” kuuluu Leuhkat eväät -kappaleen sanoituksissa. Sillä Alatalo viittaa kotiseudulla asumiseen ja työntekoon, jotka ovat etuoikeuksia monille.
”Aika moni joutuu lähtemään. Minäkin tulin opintojen perässä tänne.”

Alatalo myöntää, että sentään kaikki kappaleet eivät ole kestäneet aikaa. Esimerkiksi kappaleessa Viimeinen markka lauletaan: Tää on viimeinen markka, älä sulje puhelinta.
”Ja sitten on semmoinen biisi, kun Lankoja pitkin”, Alatalo naurahtaa.
Tiettyjä sanoja ei enää saa sanoa, ja kappaleita on joutunut sensuroimaan. Mutta ei kaikkia.
”Tytöt tahtoo pitää hauskaa. Se on semmoinen, joka on säilynyt hittinä”, Alatalo hymyilee.
”Minäkään en ollut kauhean muodikas, kun tein Maalaispoika-levyn.” Mikko Alatalo
Alatalolle on tärkeää viedä musiikkia myös pienille paikkakunnille. Esimerkiksi Siuruan kylällä Pudasjärvellä järjestäjä varoitteli ennakkoon, että kylässä on vain 200 asukasta. Alataloa se ei haittaa.
”Se saattaa olla sen paikan ainoa konsertti.”
Keikoillaan halki Suomen hän on nähnyt kylien näivettymisen ja maatalouden rakennemuutoksen. Pieni tila ei enää pärjää.
Muusikko ja kansantaiteilija.
Toimi neljä kautta kansanedustajana vuosina 2003–2016 keskustan riveissä.
Palkittu muun muassa valtionpalkinnolla, Juha Vainio -palkinnolla, Erikois-Emmalla ja Tiedon jyvä -palkinnolla.
Julkaissut 54 albumia.
Neljä Syksyn sävel -voittoa.
26.9. Voimala 1889, Oulu
27.9. Nuorisotalo, Utajärvi
28.9. Kiurusali, Kiuruvesi
4.10. Kinoma, Hyvinkää
5.10. Teatteri Provinssi, Salo
16.10. Kukko, Fuengirola
18.10. Kukko, Fuengirola
26.10. Kalevan Navetta, Seinäjoki
2.11. Poppari, Jyväskylä
7.11. Louhisali, Espoo
8.11. Teatteriravintola Ilo, Mikkeli
9.11. Maxim, Kuopio
22.11. Piriläsali, Kempele
23.11. Kinokulma, Oulainen